Naisia ei ole valmistunut palomiehiksi 10 vuoteen - Kaksi naista valittiin pelastajaopintoihin

Suomessa on valmistunut viimeksi nainen palomieheksi Kuopiossa vuonna 2005. Kymmenen viime vuoden ajan kaikki uudet valmistuneet palomiehet ovat olleet miehiä. Pian tilanne kuitenkin muuttuu.

Pelastusopiston uusimmissa pääsykokeissa kaksi naista läpäisi samat karsinnat kuin pelastajakurssille hyväksytyt miehet.

Pelastusalan valtakunnallisen oppilaitoksen Pelastusopiston pääsykokeet ovat maan kuulut siksi, että naisten pääsykoevaatimukset pelastajatutkintoon ovat myös fyysisissä testeissä täysin samat kuin miehillä.

Kerttu Ylimartimo, 25, ja Heini Hakasalo, 24, aloittavat opintonsa Pelastusopistossa Kuopiossa ensi syksynä. Tutkintokoulutus kestää 1,5 vuotta.

Lisäksi Helsingin kaupungin omassa pelastuskoulussa opiskelee kaksi naista, jotka valittiin kaksivuotiseen palomieskoulutukseen viime syksynä.

Suomessa valmistui vuosina 1993–2005 kuusi naista palomieheksi. Jos opinnot menevät suotuisasti, vuonna 2017 luvassa on kerralla neljä naista alalle lisää.

Työkaverit yllyttivät

Ylimartimo työskentelee tällä hetkellä ensihoitajana Torniossa.

– Olen ihan lapsesta asti halunnut ensihoitajaksi, poliisiksi tai palomieheksi. Siksi peruskoulun jälkeen opiskelin ensihoitajaksi. Olen tehnyt näitä hommia ja opettajan sijaisuuksia viime vuodet, Ylimartimo kertoo.

– Torniossa ensihoitajat ovat töissä samalla pelastusasemalla kuin palomiehet. Viime kesänä pojat yllyttivät, että hae Pelastusopistoon. Olimme paljon samoilla keikoilla ja ajattelin, että olisi mielenkiintoista nähdä lisää palomiesten työtä.

Oma kiinnostus ja tuttujen työkavereiden yllytys saivat Ylimartimon hakemaan palomieheksi.

– Olen aina liikkunut paljon. Se on elämäntapa. Lihaskuntoa varten en treenannut yhtään lisää, mutta uimassa kävin pari kertaa. En ollut jalkavaivan vuoksi juossut pariin vuoteen, mutta sain paikallisen juoksijan Arvi Kolehmaisen tekemän harjoitusohjelman Cooperia varten. Sitä sitten harjoiteltiin 1,5 kuukautta.

– Pääsykokeet eivät olleet mielestäni fyysisesti niin haastavia kuin oli peloteltu. Kyllä niissä tietysti hiki tuli.

– Meiltä naisilta kokeet vaativat enemmän, kun fyysisesti olemme heikompia. Minusta on kuitenkin hyvä, että hakijoita testataan monipuolisesti.

– Pelastusopistolla näytti olevan samanhenkistä porukkaa. Uskon, että tulen muiden kanssa hyvin juttuun. Kun opinnot alkavat, luvassa on paljon itselle uutta. Nöyrin mielin lähden kaikkea opettelemaan. 1,5 vuoden opinnot ovat varmasti tiivis paketti pelastusalaa.

"Hienoa, että alalle voi päästä"

Hakasalo on Tampereelta ja opiskellut aiemmin sosionomiksi. Hän suoritti aikoinaan myös varusmiespalveluksen Upinniemessä ja Reserviupseerikoulun Haminassa.

– Hain Pelastusopistoon, kun ala tuntui minulle sopivalta. Uskon, että jo opiskelu on monipuolista ja käytännönläheistä, Hakasalo pohtii.

– Olen koko ikäni treenannut. Silti Cooperiin piti treenata paljon, ja uintiosuuden suoritin tyyliin puoliksi hukkumalla, puoliksi uimalla.

– Kaikkiaan on hieno juttu, että naisiakin on päässyt ja voi päästä palomiehiksi.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Naisenkin pitää palomieheksi pyrkiessään vetää vähintään kuusi leukaa

Ennätyksellisen huono alkuvuosi: Kesämökkien tulipaloissa kuollut jo viisi

Uusille palomiehille ei enää ehditä opettaa kaikkea

Palomiehet pelastivat yhä enemmän ihmisiä

Päivystäjistä joka kolmas vaihtaa heti alaa