Nils Torvaldsille 911 oli käänteentekevä kokemus

Sivistynyt, lukenut ja erittäin kielitaitoinen. Näillä sanoilla Ruotsalaisen kansanpuolueen presidenttiehdokasta, europarlamentaarikko Nils Torvaldsia toistuvasti luonnehditaan.

– Hänellä on valtavan laaja tietopohja, ja se näkyy hänen työssään, sanoo europarlamentaarikko Petri Sarvamaa (kok.).

Torvaldsin lähes 50 vuoden ajalta tunteva toimittaja Matti Ronkainen kuvaa ystäväänsä ”Nickeä” äärimmäisen ahkeraksi ja tunnolliseksi. Torvalds tarttuu hanakasti eteensä tuleviin haasteisiin. Torvaldsilla on myös taito kuunnella ihmisiä.

– Nuorenakaan hän ei tyrkyttänyt tai julistanut mitään, eikä ollut päällepäsmäröijä kuten useat sen ajan vasemmistoradikaalit. Hän kuuntelee rauhallisesti argumentit ja sitten oikoo jos oikoo, sanoo Ronkainen.

Ikäviä piirteitä Torvaldsista ei tunnu löytyvän, ellei sellaisena pidetä hienoista kärsimättömyyttä. Sivistyneisyys näkyy monimutkaisena ilmaisuna.

– Ehkä hänen pitäisi useammin vetää ne kuuluisat mutkat suoriksi, sanoo RKP:n kansanedustaja Stefan Wallin.

Torvalds on presidenttiehdokkaista vanhin, 72-vuotias. Ikä ei hidasta vauhtia, sillä Torvaldsilla on terveet elämäntavat ja hän harrastaa edelleen säännöllisesti liikuntaa.

– Hän osaa myös pitää lomat lomina, eikä hötkyile joka suuntaan. Hän pärjää lyhyillä, vain 4–5 tunnin yöunilla, lisää Ronkainen.

Torvaldsilla on viisi lasta, joista Linux-käyttöjärjestelmän kehittäjä Linus Torvalds on kuuluisuus maailmalla.

– Olimme Nicken kanssa New Hampshiressa seuraamassa vuoden 2004 Yhdysvaltain presidentinvaalien esivaalikierrosta. Kun menimme kahvilaan, yhtäkkiä noin puoli kahvilaa pipopäisiä pujopartoja tuli kumartelemaan Nicken eteen. Siellähän meinasi tulla ihan hässäkkä. Jostain he olivat kuulleet, että Nicke on Linuksen isä, Sarvamaa muistelee.

Ura

Torvaldsin poliittinen ura on kaksijakoinen. Radikaaleina nuoruusvuosinaan 60–70-luvuilla hän oli suomenruotsalaisen taistolaisliikkeen kärkihahmoja. Keväällä 1969 Suomen demokraattisen nuorisoliiton (SDNL) liittokokouksessa Oulussa hänet valittiin järjestön keskushallitukseen ja varapuheenjohtajaksi. Oli juhlan paikka.

– Mieleen jäivät iloiset ilmeet, kun Nicke poseerasi toisessa käsipuolessaan ”Nalle” Wahlroos ja toisessa Leif Salmén, muistelee Ronkainen.

Torvalds opiskeli Moskovassa yhteiskuntatieteiden instituutissa, jonne kutsuttiin, valittiin tai työnnettiin eturivin nuoria kommunisteja Suomesta. Vuodet Moskovassa avasivat silmät kommunistisen järjestelmän heikkouksille.

– Meissä heräsi epäluulo ja aavistus siitä, että Neuvostoliitto-niminen yhteiskuntakokeilu ei vie ihmiskuntaa eteenpäin vaan pysäyttää kehityksen. Ei tullut tunnontuskia erkaantua kommunistisesta aatteesta, muistelee Ronkainen, joka opiskeli yhdessä Torvaldsin kanssa Moskovassa.

Taistolaisvuosien jälkeen Torvalds siirtyi toimittajaksi Yleen ja oli muun muassa ulkomaankirjeenvaihtajana niin Moskovassa kuin Washingtonissakin.

Käänteentekevä tapahtuma Torvaldsille oli syyskuun 11. päivän terrori-isku vuonna 2001. Hän oli Manhattanilla lähellä WTC:n kaksoistorneja, kun terroristit pakottivat lentokoneet torneja kohti.

– Terrori-iskun kokeminen karisti hänestä radikalismin lopullisesti ja usko perinteiseen parlamentaariseen päätöksentekoon vahvistui, arvioi Ronkainen.

Toinen poliittinen ura – nyt RKP:ssä – alkoi Torvaldsin jäätyä eläkkeelle Yleltä.

– Hän halusi toimia puolueen sosiaalisena omatuntona. Välillä oli näkemyseroja siitä, miten pitäisi suhtautua hallituspolitiikan piirissä oleviin asioihin, muistelee Wallin.

Ovet Brysseliin avautuivat, kun Torvalds vuonna 2012 nousi varasijalta europarlamenttiin. Brysselissä Torvalds rakensi suhteita hyvän kielitaitonsa avulla, ja hänestä tuli nopeasti vaikuttaja.

Politiikka

Torvalds kannattaa ainoana presidenttiehdokkaista avoimesti Nato-jäsenyyttä ja haluaa poistaa itsesensuurin ja epäröinnin  – hyvin tuntemansa 70-luvun haamut  – Suomen ulkopolitiikasta. Torvaldsin mukaan Suomen on jätettävä harmaa alue idän ja lännen välissä ja siirryttävä läntisen yhteistyön keskiöön.

Suomenruotsalaisena Torvalds korostaa kielitaidon merkitystä ja kielten opettamisen varhentamista. Torvalds haluaa puuttua nuorten syrjäytymiseen, sillä samalla ehkäistään myös radikalisoitumista. Vammaistyö on lähellä Torvaldsin sydäntä, koska yksi hänen lapsistaan on vammainen.

Sekä ystäviä että vihollisia Torvalds hankki ajaessaan Suomen metsien käytön lisäämistä mahdollistavaa kantaa EU:ssa lulucf-asetuksen käsittelyssä. Metsämessujen johtoryhmä palkitsi Torvaldsin Metsän etunoja -palkinnolla, koska hän on luonut uskoa metsäalan tulevaisuuteen. Luonto-Liitto puolestaan myönsi Torvaldsille Siilin piikki -antipalkinnon metsien käytön ilmastovaikutusten hämärtämiseksi tehdystä työstä.

Kuka

Syntynyt 7.8.1945 Tammisaaressa

Puoliso Sinikka Joutsalmi-Torvalds. Aiemmista liitoista viisi lasta, kuusi lastenlasta.

Asuu Helsingissä ja Brysselissä. Kesäisin viettää aikaa mökillä Turun saaristossa.

Työskennellyt Enhet-viikkolehden päätoimittajana, freelance-toimittajana ja Ylellä vuodesta 1982 lähtien. Eläköityi syyskuussa 2008.

Liittyi RKP:n jäseneksi vuonna 2006. RKP:n varapuheenjohtaja vuosina 2008–2011. Europarlamentaarikko vuodesta 2012 lähtien.

Paavo Väyrynen on ikiliikkuja, joka osaa yllättää aina uudestaan

Matti Vanhanen on kepun uskollinen soturi, joka kelpaisi sissipartioonkin

Nils Torvalds: "Pieni maa - vaikea valinta"

Nils Torvaldsille 911 oli käänteentekevä kokemus

Merja Kyllönen on asioihin huolella perehtyvä vitsailija

Pekka Haavisto on liiankin miellyttävä mies - hakusessa ripaus röyhkeyttä

Tuula Haatainen pyrkii feminismillä presidentiksi

Laura Huhtasaari on topakka Elovena-tyttö, joka uskoo omaan asiaansa