Nuoret siirtyvät korkeakouluopintoihin aiempaa jähmeämmin – todistusvalintaan siirtyminen saattaa muuttaa tilannetta

Nuoret siirtyvät lukion jälkeen korkeakouluopintoihin aiempaa hitaammin. Sekä ammattikorkeakouluihin että yliopistoihin heti ylioppilasvuonna siirtyvien määrä putosi kymmenessä vuodessa noin 15 prosenttiyksikköä, kerrotaan Tilastokeskuksen artikkelissa.

Kirjoituksessa verrattiin vuosia 2007–2017. Vaikka koulutuspolitiikassa on pitkään tavoiteltu nopeampaa opintojen aloitusta, valmistumista ja työelämään siirtymistä, näyttää kehitys opintojen aloituksessa kulkevaan toiseen suuntaan, artikkelissa todetaan.

Vuoden 2007 ylioppilaista heti kirjoitusvuonna opiskelupaikan sai 43 prosenttia, naisista ja miehistä yhtä moni. Vuoden 2017 ylioppilaista välittömästi opintoja jatkoi enää 28 prosenttia. Opinnot aloitti heti 32,5 prosenttia miehistä ja vain noin 25 prosenttia naisista.

–  Nuorten naisten korkeakoulutukseen pääsy on siis hidastunut enemmän kuin nuorten miesten, mutta edelleen selvästi suurempi osuus naisista aloittaa korkeakouluopinnot kuin miehistä, artikkelissa todetaan.

Naiset siis kirivät eroa kiinni ylioppilaaksituloa seuraavina vuosina.

25-vuotiaista korkeakouluissa puolet

Myös aloittamisaste eli ensi kertaa korkeakoulutuksen aloittavien osuus suhteessa saman ikäiseen väestöön on pienentynyt. 19–20-vuotiailla se laski 8 prosenttiyksikköä artikkelissa kuvatun kymmenen vuoden aikana. Sen sijaan hieman vanhemmissa ikäryhmissä aloittamisaste on noussut, ja 25-vuotissynttäreihinsä mennessä noin puolet ikäluokasta aloittaa korkeakouluopinnot.

Korkeakoulujen opiskelijavalintoihin liittyvä muutos, jossa paikkoja on tarkoitus täyttää pääsykokeiden sijaan yhä enemmän pelkkään todistukseen perustuvalla valinnalla, saattaa nopeuttaa opintoihin siirtymistä. Vuodesta 2020 alkaen yli puolet paikoista täytetään todistusvalinnalla.

–  Yliopistojen kauppatieteellisellä alalla muutos tehtiin jo kevään 2018 valinnassa. Muutos lisäsi 19-vuotiaiden ja sitä nuorempien aloituspaikan vastaanottaneiden määrää 40 prosentilla. Myös ensimmäistä paikkaa hakevien niin sanotusti aidosti ensikertalaisten määrä ja osuus kasvoivat, Tilastokeskuksen yliaktuaari Anna Loukkola ja kehittämispäällikkö Mika Tuononen kirjoittavat.