Nuorten mielenterveysongelmat ennätyslukemissa: "Kansallinen ilmiö"

Mielenterveysongelmista kärsivien nuorten yhteydenottojen ja lähetteiden määrä on kasvanut Kuopiossa alkuvuodesta ennätyslukemiin. Kun kaupungin mielenterveysyksikköön tuli koko viime vuonna yhteensä 165 uutta lähetettä, tuli niitä tänä keväänä toukokuun loppuun mennessä jo 120.

Kyse on 13–19 -vuotiaista nuorista.

– Lähetteiden määrä on kaksinkertaistunut. Tilanne on sama KYSillä, ja myös valtakunnallisesti esimerkiksi Helsingissä ja Tampereella, kertoo määräaikainen palvelupäällikkö Anneli Reinikainen Kuopion kaupungin lasten ja nuorten mielenterveysyksiköstä.

Lähetteiden määrä on jo vuosia ollut pienessä kasvussa.

– Mutta tämä tilanne on jotain ihan muuta. Yleensä vuodenvaihteen tienoilla on ollut rauhallisempaa, mutta nyt ei ollut. Lähetteitä tulee ihan koko ajan. Nyt ollaan selkeästi huippuluvuissa. Kaikki hoitopaikat ovat nyt täynnä.

Kaupungin mielenterveysyksikössä hoitotakuu on ylittynyt jo yli 20 nuoren osalta.

– Kyse on vielä muutamista päivistä ja viikoista, mutta määrä lisääntyy, sillä kesälomakausi tulee heikentämään tilannetta.

Ylilääkäri Tarja Koskinen kertoo vastaavan ilmiön olevan totta KYSin nuorisopsykiatrian poliklinikalla.

– Vuoden ensimmäisen kolmanneksen aikana tulee normaalisti 150 lähetettä, kun niitä nyt tuli 230. Tämä ilmiö alkoi loppuvuodesta 2016. Sitä ennen lähetemäärät pysyivät pari vuotta ennallaan, kertoo Koskinen.

Myös lasten psykiatrian puolella on tilanne sama. Koskinen myöntää, ettei tutkimusta aina pystytä ruuhkan takia aloittamaan hoitotakuun mukaisesti.

– Tämä on nyt ihan kansallinen ilmiö. Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä ja Tampereella on vastaavanlainen tilanne. Yleensä on ollut huippuja vuodenaikojen mukaan, mutta nyt korkeampi virta jatkuu tasaisena.

Kuluneella viikolla Kuopion kaupungin ja KYSin hoitohenkilökunta pitivät tilanteesta palaverin.

– Hoitoa ja tutkimusjaksoja on tehostettava. Keskusteltiin myös lisäresurssin tarpeesta, jos tämä trendi on pysyvä. Mietimme myös, miten perustasolla voitaisiin tähän paremmin puuttua. KYSiin tulee potilaita, jotka tulisi hoitaa perusterveydenhuollossa. Varaudumme tähän perustamalla kesäryhmiä, joissa hoito toimii.

Myös Kuopion psykiatrian keskuksessa (KPK), jossa hoidetaan yli 20-vuotiaita, on lähetemäärä kasvanut noin 10 prosenttia.

– Meillä kasvu on tullut eri ikäryhmistä, mutta kyllähän meilläkin 40 prosenttia lähetteistä koskee 20–30 vuotiaita. Nuorten osuus ollut jo puolisenkymmentä vuotta tämä, kertoo ylilääkäri Jarmo Pajula KPK:sta.

Siitä ei ole vielä tietoa, mikä on syynä mielenterveyspalveluihin hakeutumisen räjähdysmäiseen kasvuun.

– Vaikea sanoa, mikä tässä on taustalla. On spekuloitu, toimivatko hoitopolut, tai onko nuorten tietoisuus omista ongelmista lisääntynyt. Todennäköisesti nuorten häiriöiden määrä ei ole lisääntynyt, aprikoi Koskinen.

Taustalla voi olla myös yleinen turvattomuus.

– Nuoret ovat irrallaan, vailla tukiverkostoja. Varsinkin toisella asteella opiskelevat, ovat irti kotoa ja perheestä.

Reinikainen muistuttaa, että kouluissa on säästetty paljon. Luokkakoot ovat suurentuneet ja tuki vähentynyt. Etenkin ammatillinen koulutus on ollut säästöjen kohteena. Kaikilta ei etä- ja itseopiskelu suju.

– On hyvin paljon nuoria, jotka tarvitsisivat lähiopiskelua ja arkirutiineja.

Sen sijaan päihteiden käyttö ei Reinikaisesta ilmiötä selitä.

– Meille hoitoon ohjautuvilla ovat päihteet hallinnassa.

Sen sijaan sosiaalinen media hallitsee monilla liikaa elämää.

– Joidenkin vanhemmatkin ovat sen takia kaikonneet suhteesta lapsiinsa. On perheitä, joissa ei tehdä mitään arkista yhdessä. Lapsen ja nuoren mieli ei oikein kestä tätä nyky-yhteiskunnan vauhtia.

Siskon kuolema laukaisi masennuksen ja voimakkaat pelot