Nykynuoret ovat kunnollisempia kuin vanhemmat sukupolvet

Nuoret ovat vaativia kuluttajia ja ahkeria harrastajia. Yhä useammalla on ystäviä, ja heihin pidetään yhteyttä eniten netissä. Digitalisaatio ja monikulttuurisuus ovat muuttaneet nuorten elämää, mutta moni asia, kuten arvot, on myös pysynyt samana, kirjoittaa Etelä-Suomen Sanomat.

1. Perinteiset arvot pätevät edelleen

Nuorten arvot eivät ole kovinkaan paljon muuttuneet, vaikka niin helposti ajatellaan. Arvot ovat yllättävänkin perinteisiä. Oma terveys ja ihmissuhteet nousevat aina arvojen kärkeen.

– Nuoret itse arvioivat olevansa lähempänä vanhempien arvoja kuin mitä vanhemmat ajattelevat nuorien olevan. Vanhemmat liioittelevat sukupolvien eroa, voidaan puhua ennakkoluuloista, Sami Myllyniemi arvioi.

Myös työtä arvostetaan edelleen, tosin talouden suhdanteet heilauttelevat nuorten mielipidettä työn ja koulutuksen merkityksestä. Kun työmarkkinat vetävät hyvin, koulutusta ei pidetä niin tärkeänä. Työelämässä uhkaavina koetaan se, riittääkö työtä itselle tai palaako siinä nopeasti loppuun.

Maahanmuuttajiin nuoret suhtautuvat nuorisobarometrin mukaan entistä mutkattomammin ja luontevammin. Enemmistöllä nuorista on maahanmuuttajia ystäväpiirissään.

2. Tupakkaa ei enää kärytetä

Ehkä kaikista suurin muutos nuorten elämässä ja elintavoissa näkyy alkoholin juomisessa ja tupakoinnissa. Ne ovat vähentyneet selvästi. Päivittäin tupakoivien osuus on vähentynyt vuosituhannen vaihteesta puoleen, ja raittiiden nuorten osuus kasvaa.

Kouluterveyskyselyissä nuuskan suosio on noussut. Huumekokeiluissa taas on palattu laskun jälkeen 2000-luvun alun tasolle.

Myös rikkeiden valossa nykynuoret ovat kunnollisempia kuin entiset nuoret. Pahoinpitelevien, omaisuutta hajottavien tai varastavien nuorten osuus on vähentynyt 2000-luvun alusta. Myös valtakunnalliset rikostilastot näyttävät rikollisuuden vähentyneen.

3. Pienen joukon masentuneisuus lisääntyy

Kaiken kaikkiaan valtaosa nuorista kokee voivansa hyvin ja on tyytyväinen elämäänsä. Mutta. 1990-luvulla tyttöjen stressioireet alkoivat lisääntyä, ja ne ovat jääneet korkealle tasolle. Tytöillä ahdistuneisuus on noussut hieman, mutta nuorten masennus ei näytä kyselyjen valossa lisääntyneen. Joukosta erottuu kuitenkin pieni joukko nuoria poikia, jotka voivat todella huonosti. He tulevat perheistä, joissa on työttömyyttä ja vanhempien koulutus on matala. Näillä pojilla masennus on lisääntynyt selvästi.

Kouluterveyskyselyjä tekevä Terveyden ja hyvinvoinnin laitos arvioikin, että nuorten eriarvoisuus on lisääntynyt.

Hyvinvoinnissa on suuria eroja sekä sukupuolten välillä että lukiossa ja ammatillisissa oppilaitoksissa opiskelevien välillä. Myös alueelliset erot koetussa hyvinvoinnissa sekä palveluihin pääsyssä ovat suuria.

Juttua varten on haastateltu tilastotutkija Sami Myllyniemeä Nuorisotutkimusseurasta, kansanterveystieteen professoria Arja Rimpelää Tampereen yliopistosta ja tutkija Pauliina Luopaa Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta. Muut lähteet: Nuorisobarometrit, Nuorisotutkimusseuran julkaisu Nuoria liikkeellä!, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Kouluterveyskyselyt, tutkimustoimisto 15/30 Researchin Kansallinen nuorisotutkimus 2014, Turun yliopiston lapsi- ja nuorisotutkimuskeskuksen Nuoret luupin alla 2014.

Aiheesta lisää maanantain Savon Sanomissa.