Ohjausryhmä siirtäisi arkkipiispan istuimen pois Kuopiosta – Helsingissä olisi parempi johtaa

Ortodoksisen kirkon arkkipiispan istuimen siirtoa Kuopiosta Helsinkiin selvittäneen ohjausryhmän mielestä kirkollishallituksen tulisi tehdä siirrosta esitys kirkolliskokoukselle vielä tänä vuonna.

Ohjausryhmä jätti loppuraporttinsa kirkollishallitukselle maanantaina. Se on julkistettu kirkon nettisivuilla.

Keskeisin peruste siirrolle on ortodoksisen väestön siirtyminen eteläiseen Suomeen. Helsingin hiippakunnan jäsenmäärä on jo vajaat 34 000 ja kasvaa edelleen, kun Karjalan hiippakunnassa on reilut 20 000 ja Oulun reilut 6 500 jäsentä, ja väki vähenee.

Myös vaikuttajaverkostot ovat keskittyneet Helsinkiin. Ohjausryhmästä arkkipiispa pystyy Helsingistä käsin parhaiten johtamaan kirkon edunvalvontaa. Myös ajankäytöllisesti viranhoito olisi tehokkaampaa.

Kirkon talouteen siirrolla ei olisi vaikutusta. Arkkipiispalla on toimitilat nyt sekä Kuopiossa että Helsingissä. Järjestely voisi jatkua uudessa tilanteessa käänteisenä.

Sen sijaan työryhmän esittämillä muutoksilla kirkon hallintorakenteeseen vuosina 2018–22 olisi merkittävä vaikutus kirkon talouteen.

 

Siirron myötä arkkipiispa olisi Helsingin ja koko Suomen arkkipiispa. Helsinkiin siirtyisi arkkipiispan mukana asiantuntijatehtäviä; vähintään 3–4 arkkipiispan avustajaa.

Ohjausryhmän mukaan istuimen siirrolla ei olisi vaikutusta palvelukeskuksen tai Kuopion kirkkomuseon sijaintiin.

Arkkipiispan katedraalina toimisi Uspenskin katedraali, ja hiippakunnan kanslia olisi Helsingissä. Kuopio muodostaisi oman hiippakunnan metropoliitan johdolla.

Ylidiakoni Jyrki Härkönen nostatti kymmenisen vuotta sitten keskustelua arkkipiispan muutosta pääkaupunkiseudulle.

– Mitä pitäisi tehdä ortodoksisuuden ylitarjonnalle Savo-Karjalassa? Valamossa on kansanopistoluostari, konservointilaitos, Kuopiossa kirkkomuseo sekä kirkollishallitus ja Joensuuhun rakennettiin kulttuurikeskus.

Jos ortodoksisuudella on Suomessa tulevaisuutta, se on Härkösen mielestä etenkin Helsingin seudun venäjänkielisten varassa.

– Ymmärrän kuopiolaiset näkökulmat, mutta aika vähän ortodoksinen kirkko ja arkkipiispa näkyvät Kuopiossa. Piispa tänne varmaan jää joka tapauksessa.

Kirkolliskokous käy raportista yleiskeskustelua Joensuussa viikonloppuna.

Varkautelainen kirkolliskokousedustaja Jarmo Ihalainen pohti keskiviikkona, että eri puolia istuimen siirrossa on hyvä miettiä.

– Itse en ensimmäisenä sille lämpene.

Esimerkiksi uutiskynnyksen ylittämisessä ei hänen mielestään vaikuta sijainti Helsingissä vaan itse asia.

 

Seurakuntia on 21, joista pienimmissä on enää vain 700 jäsentä. Ohjausryhmän mielestä seurakuntia olisi yhdistettävä niin, että niissä olisi vähintään 5 000 jäsentä, jotta voidaan taata seurakuntalaisten palvelut.

Myös vuonna 2012 perustetun kirkon palvelukeskuksen toiminnassa on edelleen kehitettävää ja keskitettävää.

Lisäksi raportissa todetaan, että kirkolla on liikaa rakennuksia, yhteensä noin 270. Rakennuksia on joko myytävä tai ne jäävät seurakuntalaisten talkookunnostuksen varaan.