Oikeusasiamiehelle uusia oikeuksia tarkastuksiin

Eduskunnan oikeusasiamiehen tarkastuskäynnit uudistuvat merkittävästi paikoissa, joissa pidetään vapautensa menettäneitä henkilöitä.

Tarkastusten piiriin tulee uusia kohteita, niitä kohdennetaan uusiksi ja tehdään jatkossa myös virka-ajan ulkopuolella.

– Ennalta ilmoittamia tarkastuksia tehdään entistä enemmän. Tarkastuksia halutaan tehdä mahdollisimman paljon, eduskunnan oikeusasiamies Petri Jääskeläinen linjaa.

Etenkin hoitokotien taso voi olla kirjava

Oikeusasiamiehelle on jo aiempien erityislakien mukaan kuulunut suljettujen laitosten kuten vankiloiden, putkien, psykiatristen sairaaloiden, lastensuojelulaitosten ja vanhusten ja kehitysvammaisten hoito- ja asumisyksiköiden valvonta.

Oikeusasiamiehestä tuli nyt marraskuussa Suomessa YK:n kidutuksen vastaisen sopimuksen mukainen kansallinen valvontaelin. Siksi tarkastusoikeus laajeni nyt myös yksityisiin toimipaikkoihin, joissa pidetään henkilöitä viranomaisten määräyksestä tai suostumuksella.

Jääskeläisen mukaan valvottavien kohteiden määrä kasvoi huomattavasti, tuhansilla uusilla kohteilla.

– Aiemmin on ollut epäselvää, miten toimivalta ulottuu yksityisiin toimijoihin, jotka hoitavat julkista tehtävää.

Nyt valvontaoikeus on selkeä. Jääskeläinen odottaa, että valvontakäynnit lisääntyvät etenkin sosiaali- ja terveystoimen yksityisissä toimipaikoissa.

– Esimerkiksi vankeinhoidossa jo hallinnonalan johto huolehtii, että tieto ja koulutus kulkevat organisaatiossa. Sen sijaan sosiaali- ja terveystoimessa on eniten tehtävää, jotta viesti oikeista toimintatavoista menee myös isolle joukolle yksityisiä toimijoita.

Tarkastukselle mukaan vaikka lääkäri

Oikeusasiamies saa tehdä tarkastuksia nyt myös erikoiskohteisiin kuten matkustajalaivojen, kauppakeskusten tai yleisötapahtumien putkiin eli säilytystiloihin, joissa vartijat tai järjestyksenvalvojat säilyttävät esimerkiksi häiriöksi ollutta tai näpistelevää asiakasta ennen kuin hänet saadaan luovutettua poliisille.

Esimerkiksi Itä-Suomessa näpistelijä voi olla kauppakeskuksen putkassa pahimmillaan tunteja ennen kuin poliisi pääsee hakemaan hänet sakotettavaksi.

Merkittävä muutos on myös uusi mahdollisuus pyytää tarkastukselle mukaan asiantuntijajäseniä.

– Asiantuntijoita aletaan nyt rekrytoida. Selvitämme, mistä heitä löytyy ja millä tavoin heidät nimetään.

Kun oikeusasiamiehen kanslian väki ovat pääosin lakimiestaustaisia, niin jatkossa nimettynä asiantuntijana tarkastukselle voi lähteä myös esimerkiksi lääkäreitä arvioimaan, miten asukkaita kohdellaan esimerkiksi muistisairaiden vanhusten hoitopaikoissa.

– Asiantuntijat voivat olla tarpeen mukaan miltä alalta tahansa. Voimme ottaa vaikka LVI-asentajan mukaan paikkaan, josta halutaan arvio mahdollisten kosteusvaurioiden vaikutuksista sisäilmaan.

Kohdennetaan entistä harkitummin

Kun tarkastettavien kohteiden määrä nyt laajenee, käyttöä olisi lisäresursseille.

– Emme ole saaneet lisää voimavaroja, mutta toivottavasti saamme tulevaisuudessa, Jääskeläinen sanoo.

– Aiemmin tarkastuksia tehtiin keskimäärin 60 vuodessa. Nykyään aiomme tehdä niitä 100–150 vuosittain. Tarkastusten määrän lisäämisen aloitimme jo ennakoivasti.

– Lisäksi toimintaa kohdennetaan entistä paremmin. Saimme kolme vuotta sitten alkaa käyttää harkintavaltaa kanteluiden tutkinnassa. Vaikka kanteluiden määrä on lisääntynyt, niiden käsittelyajat ovat lyhentyneet. Siksi voimme keskittyä entistä enemmän tarkastuksiin.

Myös tarkastusten ajankohtia mietitään uusiksi. Kun yllätystarkastukset on tehty aiemmin pääosin virka-aikaan, jatkossa osa tehdään illalla tai viikonloppuisin.

Esimerkiksi poliisin putkissa ei arkipäivisin ole välttämättä asiakkaita ollenkaan. Sen sijaan perjantai-iltana tarkastaja näkee, miten asiakkaita oikeasti kohdellaan.

 

Tausta: Kidutuksen vastainen sopimus

Suomi allekirjoitti YK:n kidutuksen vastaisen yleissopimuksen valinnaisen pöytäkirjan jo 2003, mutta pöytäkirjan ratifioinnin valmistelu kesti vuodet 2006–2011. Eduskunta ja presidentti vahvistivat pöytäkirjan 2013.

Lopulta marraskuussa 2014 eduskunnan oikeusasiamiehestä tuli pöytäkirjan mukainen kidutuksen vastainen kansallinen valvontaelin Suomessa.

Vaikka sopimuksessa puhutaan kidutuksesta, käytännössä tarkoitus on valvontakäynneillä ennen kaikkea ehkäistä vapautensa menettäneiden henkilöiden kaikkea huonoa tai halventavaa kohtelua, epäinhimillisiä rangaistuksia tai itsemääräämisoikeuden loukkauksia.

Vapautensa menettäneeksi ei katsota vain vangittuja henkilöitä, vaan kaikkia, jotka eivät voi poistua kohteesta omasta tahdostaan.

Oikeusasiamiehellä on rajoittamaton pääsy kaikkiin kohdepaikkoihin haluamaansa aikaan ja oikeus luottamukselliseen keskusteluun paikoissa olevien henkilöiden kanssa.