Oikeushallinnossa tehdään kansliapäällikön mukaan töitä jaksamisen äärirajoilla – "Ihmisbisneksessä säästöt osuvat väistämättä ihmisiin"

Oikeusministeriön kansliapäällikön Pekka Timosen mielestä käräjäoikeuksien määrä on karsittu alimmalle mahdolliselle tasolle, kun käräjäoikeusuudistus tulee ensi vuoden alussa voimaan.

Ensi vuonna lakkautetaan käräjäoikeudet Kemistä, Ylivieskasta, Kokkolasta, Hyvinkäältä, Järvenpäästä, Porvoosta ja Raaseporista. Käräjäoikeuksia on Suomessa jatkossa 20, hallinto-oikeuksien määrä pysyy kuudessa.

– Minun on vaikea nähdä, että voitaisiin mennä tämän harvempaan käräjäoikeusverkostoon. Hallinto-oikeudet meillä on viety jo aika harvaksi, Timonen toteaa.

Vaikka osalla ihmisistä etäisyys käräjäoikeuteen kasvaa ensi vuonna, Timonen näkee uudistuksessa myös hyviä puolia.

– Isommat yksiköt tuottavat paremmat mahdollisuudet tuomareille tehdä yhteistyötä, oppia toisiltaan ja koota asiantuntemusta. Sillä uskon olevan myös oikeusturvan laatua parantava vaikutus, kesäkuun alussa tehtävässään aloittanut Timonen arvioi.

Resurssien vähyys uuvuttaa

Koko oikeushallinnossa resurssit ovat vähentyneet Pekka Timosen mukaan jaksamisen äärirajoille.

Tuomioistuinten lisäksi tämä koskee muun muassa syyttäjiä, oikeusapua, yleistä edunvalvontaa, ulosottoa ja Rikosseuraamuslaitosta, joka vastaa esimerkiksi vankiloista.

– Säästäminen on jatkuvaa, ja joka vuosi otetaan jotakin pois. Tällaisessa ihmisbisneksessä, jossa me olemme, se väistämättä osuu ihmisiin. Meidän kuluerämme ovat ensin ihmiset ja sitten seinät ihmisten ympärillä, Timonen sanoo.

Timosen mukaan yksittäisen ihmisen kasvanut työtaakka näkyy jaksamisessa.

– Nyt otetaan ihmisten sitoutumisesta ja työpanoksesta vähän liikaa irti, jotta se olisi pitkällä tähtäimellä kestävää. Se nähdään ihmisten uupumisena ja ihmisiin liittyvän riskin kasvamisena, Timonen toteaa.

Timosen mielestä lähivuosina pitää miettiä, lisätäänkö oikeushallinnon resursseja tai pystytäänkö töitä järjestelemään uudelleen siten, että kuormitus vähenisi.

Mahdolliseen tarvittavan lisähenkilöstön määrään Timonen ei ota kantaa.

Valtuutettujen valvontaan ei ole tulossa muutoksia

Töiden uudenlaisesta järjestelystä yksi esimerkki on oikeusministeriössä käynnissä oleva selvitys siitä, voitaisiinko sen yhteydessä toimivien erillisvirastojen toimintoja yhdistää hallinnollisesti.

Erillisvirastoja ovat eri valtuutettujen toimistot, Onnettomuustutkintakeskus ja Euroopan kriminaalipolitiikan instituutti.

– Jos yhteisillä hallinto- ja ict-kuluilla ja tukipalveluilla saataisiin siirrettyä resursseja sisällöllisen työn tekemisen puolelle, se edistäisi oikeusturvan toteutumista, Timonen sanoo.

Erillisvirastojen valvontaan selvityksessä ei Timosen mukaan ole tarkoitus ottaa kantaa.

Valtuutettujen valvonta nousi keskusteluun viime viikolla, kun Uutissuomalainen kertoi lapsiasiavaltuutettu Tuomas Kurttilan matkustaneen taksilla tänä syksynä yli 5 000 euron edestä. Oikeusministeriö pyysi selvityksen taksimatkoista ja totesi, että matkat kuuluivat valtuutetun itsenäiseen harkintaan.

Lapsiasiavaltuutetun tapauksessa nousi esiin, että yksikön päällikön matkalaskut hyväksyy tämän sijainen.

– Jokainen virasto jossain mielessä valvoo itse itseään esimerkiksi sisäisen tarkastuksen kautta, Pekka Timonen toteaa.

– Olemme tiedottaneet, että koko hallinnonalalle otetaan käyttöön yhteinen käytäntö, että me seuraamme virastopäälliköiden ja vastaavien virkamiesten eli näiden itsenäisten toimijoiden edustus- ja matkakuluja.

Käräjäoikeuksien määrä laskee 20:een

Ensi vuoden alussa voimaan tuleva käräjäoikeusuudistus karsii Suomen käräjäoikeuksien määrän 20:een. Käräjäoikeudet lakkautetaan Kemistä, Ylivieskasta, Kokkolasta, Hyvinkäältä, Järvenpäästä, Porvoosta ja Raaseporista.

Käräjäoikeuden kanslia lakkautetaan yhdeksältä paikkakunnalta ja istuntopaikka 14 paikkakunnalta. Kanslioita jää neljälle ja istuntopaikkoja 12 paikkakunnalle.

Lisäksi Suomessa on kuusi hallinto-oikeutta, viisi hovioikeutta, korkein hallinto-oikeus, korkein oikeus sekä markkinaoikeus, työtuomioistuin, vakuutusoikeus ja valtakunnanoikeus.

Käräjäoikeusuudistuksessa myös keskitetään summaaristen riita-asioiden käsittelyä. Summaarisia riita-asioita ovat esimerkiksi riidattomat velka-asiat. Nykyisin niitä käsittelevät kaikki käräjäoikeudet, ensi vuoden syyskuussa käsittely keskitetään Ahvenanmaan, Helsingin, Itä-Uudenmaan, Kymenlaakson, Lapin, Oulun, Pirkanmaan, Pohjanmaan ja Varsinais-Suomen käräjäoikeuksiin.

Korjattu 27.12. kello 14.37: Käräjäoikeutta ei lakkauteta Porista, vaan Porvoosta.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Kotimaa

Rinteen mukaan Britannia todella yrittää saada brexit-sopimusta

Merja Mäkisalo-Ropponen Eduskunnan vammaisasiain yhteistyöryhmän puheenjohtajaksi

Vähintään 100 000 euroa tienannut voi pyytää, ettei verotietoja luovuteta sähköisenä medialle – Toistaiseksi vain viisi lähettänyt pyynnön verottajalle

Husin hallintoylilääkäri: Ongelmallisten kirjeiden postitusten keskeyttäminen ei ole vaihtoehto, syynä potilasturva

Tehy selvittää sote-alan yt-neuvottelujen laillisuutta

Hallitus antaa terveyskeskuksille rahaa lääkäreiden palkkaamiseen – ensi vuonna luvassa 70 miljoonaa

Syyttäjä vaati sakkoa vanhemmille, jotka hautasivat kuolleena syntyneen vauvan pihalleen – IS: Käräjäoikeus hylkäsi syytteet

Suomi sijoittui neljänneksi EU:n tasa-arvovertailussa – Ranska kiilasi ohi

Presidentti Niinistö tapasi tuoreen rauhannobelistin Etiopiassa: Loputtomilta vaikuttavat sodatkin voidaan lopettaa

Saako kanan tappaa ja tiikerin vangita? Tutkijat kaipaavat eettistä keskustelua eläimistä peruskouluihin

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.