Oikeushallinnossa tehdään kansliapäällikön mukaan töitä jaksamisen äärirajoilla – "Ihmisbisneksessä säästöt osuvat väistämättä ihmisiin"

Oikeusministeriön kansliapäällikön Pekka Timosen mielestä käräjäoikeuksien määrä on karsittu alimmalle mahdolliselle tasolle, kun käräjäoikeusuudistus tulee ensi vuoden alussa voimaan.

Ensi vuonna lakkautetaan käräjäoikeudet Kemistä, Ylivieskasta, Kokkolasta, Hyvinkäältä, Järvenpäästä, Porvoosta ja Raaseporista. Käräjäoikeuksia on Suomessa jatkossa 20, hallinto-oikeuksien määrä pysyy kuudessa.

– Minun on vaikea nähdä, että voitaisiin mennä tämän harvempaan käräjäoikeusverkostoon. Hallinto-oikeudet meillä on viety jo aika harvaksi, Timonen toteaa.

Vaikka osalla ihmisistä etäisyys käräjäoikeuteen kasvaa ensi vuonna, Timonen näkee uudistuksessa myös hyviä puolia.

– Isommat yksiköt tuottavat paremmat mahdollisuudet tuomareille tehdä yhteistyötä, oppia toisiltaan ja koota asiantuntemusta. Sillä uskon olevan myös oikeusturvan laatua parantava vaikutus, kesäkuun alussa tehtävässään aloittanut Timonen arvioi.

Resurssien vähyys uuvuttaa

Koko oikeushallinnossa resurssit ovat vähentyneet Pekka Timosen mukaan jaksamisen äärirajoille.

Tuomioistuinten lisäksi tämä koskee muun muassa syyttäjiä, oikeusapua, yleistä edunvalvontaa, ulosottoa ja Rikosseuraamuslaitosta, joka vastaa esimerkiksi vankiloista.

– Säästäminen on jatkuvaa, ja joka vuosi otetaan jotakin pois. Tällaisessa ihmisbisneksessä, jossa me olemme, se väistämättä osuu ihmisiin. Meidän kuluerämme ovat ensin ihmiset ja sitten seinät ihmisten ympärillä, Timonen sanoo.

Timosen mukaan yksittäisen ihmisen kasvanut työtaakka näkyy jaksamisessa.

– Nyt otetaan ihmisten sitoutumisesta ja työpanoksesta vähän liikaa irti, jotta se olisi pitkällä tähtäimellä kestävää. Se nähdään ihmisten uupumisena ja ihmisiin liittyvän riskin kasvamisena, Timonen toteaa.

Timosen mielestä lähivuosina pitää miettiä, lisätäänkö oikeushallinnon resursseja tai pystytäänkö töitä järjestelemään uudelleen siten, että kuormitus vähenisi.

Mahdolliseen tarvittavan lisähenkilöstön määrään Timonen ei ota kantaa.

Valtuutettujen valvontaan ei ole tulossa muutoksia

Töiden uudenlaisesta järjestelystä yksi esimerkki on oikeusministeriössä käynnissä oleva selvitys siitä, voitaisiinko sen yhteydessä toimivien erillisvirastojen toimintoja yhdistää hallinnollisesti.

Erillisvirastoja ovat eri valtuutettujen toimistot, Onnettomuustutkintakeskus ja Euroopan kriminaalipolitiikan instituutti.

– Jos yhteisillä hallinto- ja ict-kuluilla ja tukipalveluilla saataisiin siirrettyä resursseja sisällöllisen työn tekemisen puolelle, se edistäisi oikeusturvan toteutumista, Timonen sanoo.

Erillisvirastojen valvontaan selvityksessä ei Timosen mukaan ole tarkoitus ottaa kantaa.

Valtuutettujen valvonta nousi keskusteluun viime viikolla, kun Uutissuomalainen kertoi lapsiasiavaltuutettu Tuomas Kurttilan matkustaneen taksilla tänä syksynä yli 5 000 euron edestä. Oikeusministeriö pyysi selvityksen taksimatkoista ja totesi, että matkat kuuluivat valtuutetun itsenäiseen harkintaan.

Lapsiasiavaltuutetun tapauksessa nousi esiin, että yksikön päällikön matkalaskut hyväksyy tämän sijainen.

– Jokainen virasto jossain mielessä valvoo itse itseään esimerkiksi sisäisen tarkastuksen kautta, Pekka Timonen toteaa.

– Olemme tiedottaneet, että koko hallinnonalalle otetaan käyttöön yhteinen käytäntö, että me seuraamme virastopäälliköiden ja vastaavien virkamiesten eli näiden itsenäisten toimijoiden edustus- ja matkakuluja.

Käräjäoikeuksien määrä laskee 20:een

Ensi vuoden alussa voimaan tuleva käräjäoikeusuudistus karsii Suomen käräjäoikeuksien määrän 20:een. Käräjäoikeudet lakkautetaan Kemistä, Ylivieskasta, Kokkolasta, Hyvinkäältä, Järvenpäästä, Porvoosta ja Raaseporista.

Käräjäoikeuden kanslia lakkautetaan yhdeksältä paikkakunnalta ja istuntopaikka 14 paikkakunnalta. Kanslioita jää neljälle ja istuntopaikkoja 12 paikkakunnalle.

Lisäksi Suomessa on kuusi hallinto-oikeutta, viisi hovioikeutta, korkein hallinto-oikeus, korkein oikeus sekä markkinaoikeus, työtuomioistuin, vakuutusoikeus ja valtakunnanoikeus.

Käräjäoikeusuudistuksessa myös keskitetään summaaristen riita-asioiden käsittelyä. Summaarisia riita-asioita ovat esimerkiksi riidattomat velka-asiat. Nykyisin niitä käsittelevät kaikki käräjäoikeudet, ensi vuoden syyskuussa käsittely keskitetään Ahvenanmaan, Helsingin, Itä-Uudenmaan, Kymenlaakson, Lapin, Oulun, Pirkanmaan, Pohjanmaan ja Varsinais-Suomen käräjäoikeuksiin.

Korjattu 27.12. kello 14.37: Käräjäoikeutta ei lakkauteta Porista, vaan Porvoosta.

Uusimmat

Kotimaa

EU:n ja USA:n välejä kiristävä puolustuskysymys Suomen työpöydälle

Ulkokengillä kannattaa kävellä sisällä asunnossa, jos haluaa välttää astmaa ja allergioita lapsilla

Hallinto-oikeus kumosi tuomiokapitulin sateenkaaripapille antaman varoituksen

Antti Kaikkosen suunnitelmista luvassa tietoa tiistaina

Vaalirahoitusilmoituksia puuttuu vielä paljon

Ylen ex-urheilutoimittaja Tapio Suominen tuomittiin alentuneesti syyntakeisena vartijan pahoinpitelystä

Suomen sähkönjakelulla on vyö ja henkselit – blackout olisi mullistus

Pudasjärven murhaepäilyn esitutkinta valmistui – kolmikon epäillään ampuneen miehen ja ryöstäneen sen jälkeen tämän vaimon

Suomalaiset tekoälyhuiput auttavat brittejä panemaan Facebookin kuriin – ymmärtävä ja oppiva moderaattorirobotti osaa kaikki maailman kielet

Suomen suurin tiedepalkinto professori Heli Jantuselle – 100  000 euron potti työstä keraamisen elektroniikan parissa

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.