Omaishoitajat ovat joutuneet lujille koronakriisissä – osa vailla vapaapäiviä, osa tiukilla taloudellisesti

Koronavirusepidemia on sysännyt monet omaishoitajat tukalaan tilanteeseen. Esimerkiksi ne omaishoitajat, joille kuuluisivat lakisääteiset kolme vapaapäivää kuukaudessa, voivat nyt jäädä ilman näitä lepotaukoja.

– Sekä päivätoimintapaikkoja että intervalli- ja lyhytaikaishoitopaikkoja on suljettu ja palveluja keskeytetty, Omaishoitajaliiton toiminnanjohtaja Sari Tervonen kuvaa tilannetta.

Aluehallintovirastot ovat muistuttaneet siitä, ettei lyhytaikaishoidon kategorinen epääminen ole sallittua.

Tervosen mukaan normaalioloissakin lakisääteisistä vapaapäivistä jää käyttämättä noin puolet. Liittoon on tullut omaishoitajilta huolestuneita yhteydenottoja, jotka koskevat heidän omaa jaksamistaan.

– Lyhytaikaishoito on ollut henkireikä. Monet valvovat yöt tai vähintään nukkuvat huonosti esimerkiksi hoidettavan levottomuuden vuoksi, mutta nyt ei välttämättä ole tätä lataamismahdollisuutta.

Osa omaishoitajista on joutunut valitsemaan, laittaako omaisensa kokonaan hoitopaikkaan vai hoitaako omaistaan pelkästään kotona viruksen leviämisriskin minimoimiseksi.

Myös kuntoutusta on rajoitettu tai jopa lopetettu.

– Jos (omaishoidettava) on vaikkapa vaikeasti CP-vammainen, niin fysioterapian loppuminen alkaa nopeasti näkyä perustoimintakyvyssä. Jos tällainen kestää pitkään, niin kuntoutuminen vie todella kauan, Tervonen huomauttaa.

Omaishoitotilanteet vaihtelevat suuresti: yksi hoitaa muistisairasta puolisoaan ja kuuluu itsekin ikänsä puolesta riskiryhmään, toinen erityislastaan ja joutuu jäämään töistä pois, kun koulukin on kiinni.

– Erityislasten vanhemmilla, jotka ovat joutuneet jäämään töistä pois koronatilanteen vuoksi, taloudelliset vaikutukset tulevat nopeasti vastaan, Tervonen sanoo.

Hänen mielestään kunnissa pitäisi katsoa tapauskohtaisesti ratkaisuja perheiden kanssa.

– Toisille auttaa raha ja toisille vapaajärjestelyt.

Omaishoitajaliitossa ja sen jäsenyhdistyksissä on lisätty verkkoauttamista ja soitettu läpi perheitä, joissa ongelmia on.

Kaikkiaan Suomessa on 350 000 ihmistä, jotka ovat pääasiallisessa auttamisvastuussa läheisestään. Vuoden 2018 tilaston mukaan heistä 47 500 on sopimusomaishoitajia.

– Kaikki eivät halua tai eivät pääse sopimuksen piiriin, vaikka kriteerit hoidon vaativuudesta ja sitovuudesta täyttyisivätkin, Tervonen sanoo.

Sopimus tehdään kunnan kanssa.

Sopimusomaishoitajista kaksi kolmasosaa on iäkkäitä omaishoitajia, jotka hoitavat yleensä puolisoaan, ja 8 500 erityislasten vanhempia.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Kotimaa

Koillis-Savossa edelleen sähköttömiä talouksia – Päivö-myrskyn sähkökatkojen korjaukset loppusuoralla

Äänikirjoista haettiin vastapainoa poikkeusajan huolille – koronakeväänä suosittiin rentouttavia teoksia

Anna-Maja Henriksson hakee jatkokautta RKP:n puheenjohtajana

Ministeri ja Kuntaliiton toimitusjohtaja vääntävät kuntien uusien tehtävien rahoituksesta julkisen talouden sukeltaessa – "Emme usko, että valtionkaan rahat riittävät"

Valtio jakaa kunnille 2 miljardia euroa, mutta silti jopa Helsinki tekee kymmenien miljoonien eurojen tappiot – "Veronkorotuksissa joudutaan tekemään isoja arvovalintoja", sanoo kokenut kuntakonsultti

Valtiovarainministeri Vanhanen HS:lle: Hallitusohjelman kirjaus 30  000 uudesta työllisestä on voimassa

Monet metsästysseurat kaipaavat kipeästi nuoria riveihinsä – toiset taas saattavat evätä jäsenyyden puuttuvien suhteiden vuoksi

Sadealue pyyhkäisee Suomen yli tänään

Marinin hallituksen kykyihin luotetaan enemmän kuin Rinteen ja Sipilän – enemmistö kyselyyn vastanneista uskoo, ettei hallitus hajoa ennen seuraavia eduskuntavaaleja

Koronapelot laimentuivat – suomalaiset ryntäsivät ostamaan lomamatkoja Välimerelle

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.