Opetusministeri rohkaisee nuoria panostamaan tulevaisuuteensa lainarahalla

Savon Sanomien opiskelijoille teettämässä verkkokyselyssä selvisi, että opiskelijoiden huolena on rahojen riittämättömyys ja velaksi eläminen. Hallituksen uudistuksessa opintorahaa päätettiin leikata 86 eurolla kuussa. Opintolainan valtiontakausta taas nostetaan 150 eurolla kuussa.

Opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasosen (kok.) mukaan hallituksen uudistukset toivat opiskelijoille hyvää ja huonoa.

– Opintorahaa leikattiin, mutta käteen jäävä opintotuen kokonaissumma kasvaa. Ja kun opiskelijat siirrettiin yleisen asumistuen piiriin, se helpottaa opiskelijoita, joilla on kalliit asumiskustannukset.

Opiskelun stressaavuuteen liittyvään kyselyyn vastasi yli 290 opiskelijaa ympäri Suomen. Kyselyyn vastanneista lähes puolet (47 prosenttia) kokee stressiä jatkuvasti tai viikoittain. Suurinta osaa huoletti rahojen riittämättömyys ja sen ohella velaksi eläminen.

– Ymmärrän opiskelijoiden huolen velalla elämisestä. Muissa pohjoismaissa, kuten Ruotsissa on vielä lainapainotteisempi opintotukijärjestelmä kuin Suomessa. Meidän on kuitenkin vahvistettava opiskelijan uskoa siihen, että hän opiskelee saadakseen hyvät edellytykset työelämään, toimeentuloon ja työpaikan. Uskon, että siten voidaan vahvistaa myös rohkeutta panostaa opiskeluun ja omaan tulevaisuuteen lainan kautta, Grahn-Laasonen muotoilee.

Opiskelijoiden puolueeksi profiloituneiden Vihreiden puheenjohtaja Ville Niinistö on kritisoinut jyrkästi opiskelijoihin kohdistuneita leikkauksia. Miten vastaat kritiikkiin?

– Täytyy huomioida parannukset: Oppositio ei kritisoinut esimerkiksi opiskelijoiden siirtoa yleisen asumistuen piiriin tai sitä, että vanhempien tulojen vaikutus poistettiin toisen asteen opiskelijoilta. Samoin opintotuen palautuksen rangaistuskorkoa kohtuullistettiin 15:stä 7,5:een. Lisäksi opintolaina on jatkossa mahdollinen niille, jotka ovat menettäneet syystä tai toisesta luottotietonsa, ministeri luettelee.

– Yleisesti politiikasta voi sanoa, että oppositio voi kritisoida hallitusta lähes vailla vastuuta talouden realiteeteista. Se on aika helppo tie. Hallituksen on kuitenkin otettava realiteetit huomioon, ja teemme parhaamme tässä taloudellisessa tilanteessa. Nuorten tulevaisuuden kannalta oleellista on, että julkinen velkaantuminen taitetaan, etteivät velat jäisi tulevien sukupolvien maksettaviksi ja työllisyys saadaan nousuun, Grahn-Laasonen kuittaa.

Ministerin mielestä koulutusjärjestelmän pitäisi entistä paremmin osata valmistaa lapsia ja nuoria sellaiseen tulevaisuuteen, joka on epävarmempi ja jatkuvasti muuttuva.

– Meidän pitää oppia elämään maailmassa, jossa huomisesta ei voi varmaksi tietää, mutta joka sisältää vastaavasti enemmän mahdollisuuksia kuin koskaan. Maailma on moninaistunut – ja koulutus on paras tae pärjätä siinä.

Grahn-Laasonen tunnistaa opiskelijoiden stressinaiheet.

– Tässä ajassa elämänsä kokevat kuormittavaksi paitsi monet opiskelijat, myös työssä käyvät.

– Vuodesta 2008 lähtien on eletty taloudellisesti vaikeita aikoja. On ymmärrettävää, että epävarmuus omasta tulevaisuudesta on lisääntynyt.

Ministerin mukaan oleellista on, mistä tekijöistä opiskelijan stressi ja liian suuren kuorman tuntu tulevat.

– Opiskelijoilla on usein epävarmuus tulevaisuudesta: opiskelenko oikeaa alaa, ja huoli työllistymisestä ja toimeentulosta. Meillä muulla yhteiskunnalla on tärkeä tehtävä siinä, että pystymme vahvistamaan nuoren uskoa tulevaisuuteensa, Grahn-Laasonen huomauttaa.

Hän korostaa, että koulutus on paras investointi omaan tulevaisuuteen.

– Se on paras tae sille, että voi vaikuttaa oman elämän suuntaan ja saada töitä.

Kuinka kuormitusta voitaisiin helpottaa?

– Uskon, että opiskelijoita helpottavat kaikki joustavat tavat suorittaa opiskeluja, kuten sähköinen opiskelu, tenttiakvaariot ja erilaiset joustot opintojen sisällä. Pitää miettiä, kuinka ne järjestetään, että eri elämäntilanteissa olisi mahdollisuus ajasta ja paikasta riippumattomaan opiskeluun, ja esimerkiksi perheellisillä olisi mahdollisuus perheen ja opiskelun yhteensovittamiseen.

Ministeri sanoo laittavansa paljon toivoa myös Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiöön (YTHS), jonka palveluiden piiriin pääsevät soteuudistuksen myötä jatkossa myös ammattikorkeakouluopiskelijat.

– Siellä on erityisosaamista nimenomaan nuorten aikuisten ongelmiin, ongelmien ennaltaehkäisyyn ja hoitamiseen. Kuormitukseen liittyvät kysymykset ovat siellä ydinosaamista.

Grahn-Laasonen korostaa, ettei opiskelijoita voi eikä saa jättää yksin huolien kanssa.

– Apua tulee olla saatavilla ja siksi nyt YTHS:ään panostetaan. Toisaalta opiskeluaika on myös elämän parasta aikaa, jolloin omaa elämää rakennetaan ja siitä pitäisi myös nauttia. Toivon, etteivät huolet kasva niin suuriksi, ettei opiskeluajasta saa kaikkea iloa irti. Mutta jos on ongelmia ja liian raskas kuorma, kannustan hakemaan jo varhain apua.

Katso opiskelijoiden kuormitukseen liittyneen verkkokyselyn tulokset Savon Sanomien Koulutusliitteestä, joka jaetaan 25.1.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Opiskelijat viikoittain paineessa: "100 kertaa pahempi stressi kuin työelämässä"