Päätoimittajien mitta tuli täyteen – vaativat toimittajien ja muiden julkisuudessa toimivien oikeusturvan parantamista

Yli 80 median päätoimittajat ja päätoimittajien yhdistys vaativat, että toimittajien ja muiden julkisuudessa ammatillisesti toimivien ihmisten oikeusturvaa parannetaan. Kannanoton mukaan muun muassa journalisteja painostetaan johdonmukaisesti ja jopa uhkaillaan.

Julkilausuman mukaan häirintä on viime aikoina entisestään koventunut, eikä nykylainsäädäntö takaa riittäviä keinoja siihen puuttumiseen.

Päätoimittajat vetoavat kansanedustajiin ja virkamiehiin lainsäädännön tarkastelemiseksi.

– Suomalaisen median päätoimittajina vaadimme, että toimittajien ja muiden julkisuudessa ammatillisesti toimivien ihmisten oikeusturvaa parannetaan. Tarvittaessa on oltava rohkeutta muuttaa lainsäädäntöä ja tarkastella uudelleen vallitsevia oikeuskäytäntöjä.

Kannanotossa todetaan, että lakiin muutama vuosi sitten tuotu vainon käsite oli askel oikeaan suuntaan, mutta se ei yksinään pysty vastaamaan nykyhaasteisiin.

– Hybridivaikuttamisen ja informaatiosodan keinojen kovetessa se ei kata kaikkia eteen tulevia tilanteita.

"Uhkaa aiheuttaa itsesensuuria" 

Päätoimittajat esittävät huolensa siitä, että vihakampanjat saavat jatkua ilman, että niihin voidaan puuttua.

– Emme hyväksy suomalaisen yhteiskunnan muuttumista sellaiseksi, jossa kuka tahansa julkisuudessa esiintyvä ja avoimuutta osoittava henkilö voidaan alistaa kiusaamiselle ja mustamaalaukselle ilman keinoja siihen puuttua.

Julkilausumassa todetaan, että ryöpytyksen kohteeksi joutuvan toimittajan on vaikeaa jatkaa yhteiskunnallisen perustehtävänsä eli normaalin työnsä tekemistä parhaalla tavalla ja vainoaminen uhkaa jopa aiheuttaa itsesensuuria.

Viime aikoina toimittajaan kohdistuvalle vihapuheelle kasvot on joutunut antamaan Turun Sanomien toimittaja Rebekka Härkönen. Hän on joutunut kohta kahdeksan kuukautta jatkuneen häirinnän kohteeksi viranomaisten siihen puuttumatta.

Tappouhkauksia pääsiäispöytään 

Turun Sanomien toimittaja, nykyään Lännen Median toimituksessa Helsingissä työskentelevä Härkönen teki elokuussa jutun Turun puukotuksen uhreja auttaneesta Afganistanissa syntyneestä henkilöstä.

Härkönen sai halventavien, loukkaavien ja uhkaavien viestien tulvan. MV-sivusto julkaisi jutun, jossa häntä syytettiin valehtelusta. MV:ssä väitettiin, että Turun puukotusten uhreja auttanut afganistanilainen ei olisikaan auttanut uhreja, toisin kuin Turun Sanomissa kerrottiin. Väite perustui kuvaan, jossa näkyi kantasuomalaisen näköisiä auttajia. Julkaisun mukaan Turun Sanomat nosti esille tarkoitushakuisesti ulkomaalaistaustaisen henkilön, eikä suomalaisia sankareita.

Turun Sanomat oli yrittänyt Härkösen mukaan saada haastattelua myös tilanteessa auttaneelta suomalaismieheltä, mutta tämä ei ollut suostunut haastatteluun. Suomalaismiestä oli tavoitellut toinen toimittaja, ei jutun tehnyt Härkönen.

Härkönen on saanut kestää mustamaalauskampanjaa, uhkailua ja Turussa häntä on jopa seurattu kotiovelle.

– Ihan tasaisesti olen saanut tappouhkauksia sähköpostilla, Facebook Messengerin kautta ja Twitterissä, tätä on jatkunut pian kahdeksan kuukautta. Pahimmillaan tappouhkauksia tuli jopa parikymmentä päivässä. Viimeksi kännykkääni pääsiäispöydässä istuessani.

Solvauksia ja herjaa on julkaistu useissa vihapuhejulkaisuissa, niiden kommenttipalstoilla, Suomi24-keskustelupalstalla ja julkisilla Facebook-sivustoilla.

Syyttäjä keskeytti tutkinnan 

Poliisi kirjasi rikosilmoituksen Härköseen kohdistuneesta lokakampanjasta.

– Yhdyin siinä kohtaa rangaistusvaatimuksiin. Kun tämä jatkui ja jatkui, niin tajusin kuinka raskas prosessi tästä tulee. Olisin tehnyt päätyönäni ilmoituksia asiasta.

Kunnianloukkausrikokset ovat asianomistajarikoksia. Se tarkoittaa, ettei poliisi voi tutkia, eikä syyttäjä voi tavallisesti syyttää rikoksista ilman uhrin rangaistusvaatimusta.

– Kysyin, että miksi ette tutki ilman, että minä vaadin rangaistuksia ja olen siinä asemassa, että henkilöidyn tässä vaatimusten esittäjäksi.

Yhteiskunta ei tunnista, että toimittajan työnsä takia saama vihapostitulva olisi sille ongelma, Härkönen sanoo.

Härkönen veti rangaistusvaatimuksensa pois, sillä hän halusi jatkaa työtään toimittajana, eikä käyttää aikaansa ilmoitusten tekemiseen. Se oli myös keino testata järjestelmää, josko viranomaiset tarttuisivat asiaan. Sellainenkin mahdollisuus nimittäin on. Valtakunnansyyttäjä voi antaa määräyksen syytteen nostamisesta, jos rikos on tapahtunut joukkotiedotusvälinettä, kuten sosiaalista mediaa tai nettisivustoa käyttäen ja erittäin tärkeä yleinen etu vaatii syytteen nostamista.

Valtakunnansyyttäjä päätyi kuitenkin maaliskuun alussa siihen, että epäillyt kunnianloukkaukset ja yksi epäilty laiton uhkaus eivät ole sellaisia, joissa laissa tarkoitettu erittäin tärkeä yleinen etu vaatisi tutkinnan jatkamista syyttäjän päätöksellä. Näin ollen esitutkintakin asiasta lopetettiin.

Hän kertoo osanneensa odottaa päätöstä. Lopulta Härkönen päätti kertoa asiasta julkisesti, vaikka häntä ei omien sanojensa mukaan kiinnostaisi enää puhua koko asiasta.

– Ihminen voidaan murskata tällä tavalla. Olen ollut onnekas, sillä olen saanut paljon tukea, mutta jonkun pienemmän lehden toimittajalla tilanne voisi olla vielä vaikeampi. Luulisi, että erittäin tärkeä yleinen etu täyttyisi, kun tuhansia viestejä käsittävä vihakampanja alkaa vaikuttaa työhön.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Päätoimittajien kannanotto: Julkisuudessa työtään tekevien vainoamiseen pitää voida puuttua

Professori: Nykylaissa vihapostit pitäisi käydä itse läpi ja vaatia jokaiselle lähettäjälle rangaistusta erikseen

Uusimmat

Kotimaa

Ihmisten työkykyä on tuettava, jotta työllisyysaste nousisi, vaatii Työterveyslaitos

THL: Äidin lievätkin masennusoireet vaikuttavat lapsen tunne-elämään

Budjettiesitys nostaa soidensuojeluohjelman ylös jäistä – "Nyt kannattaa myydä suojelualueita valtiolle ja tehdä verovapaita kauppoja"

Merivoimien suurhanke etenee – monitoimikorvetit korvaamaan käytöstä poistuvia aluksia

Kilpisjärvellä satoi ensilumi – sää jatkuu kylmänä viikonloppuun asti

Kuljetusala tyrmää hallituksen päätöksen parafiinisen dieselin veroalen poistosta –  Neste aikoo palata perinteisen dieselin valmistukseen, jos puhtaamman dieselin veroetu poistuu

Niemiojan perheen menot kasvavat 120 euroa vuodessa: "Kyllä lisäkulut tuntuvat" – Näin budjettipäätökset vaikuttavat arkeen

Macron ja Rinne asettavat Britannialle takarajan – Boris Johnsonin annettava kirjallinen ehdotuksensa syyskuun loppuun mennessä

Asiantuntijat pitävät budjetissa esiteltyjä työllisyystoimia melko vaatimattomina –  vaikeita talouspäätöksiä ei ole vielä tehty

Poliisihallitus varoittaa viallisesta patruunaerästä – käyttö lopetettava välittömästi

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.