Finnpulp Oy:lle maistuisi pala valtion 300 miljoonan euron biotalouspaketista

Kun Finnpulp Oy:n johtaja Timo Piilonen esitteli Sorsasalon jättimäistä sellutehdashanketta siilinjärveläisille perjantaina, toi hän vahvasti esille sellunkeiton biotaloudellisen puolen.

– Sellutehdas on ehdottomasti paras tapa tehdä bioenergiaa. Se on ihan eri sarjaa kuin risujen poltto, joka on täysin tappiollista ilman valtion tukea, sanoi Piilonen ja viittasi valtion taannoiseen ”risupakettiin”.

Sorasaloon suunnitteilla oleva maailman suurin havusellutehdas tuottaisi terawattikuution eli reilun prosentin Suomen sähköntuotannosta.

– Toisena sivutuotteena syntyy merkittävästi mäntyöljyä, joka on monien biotuotteiden raaka-aine.

Piilosen mukaan Finnpulp onkin ilman muuta kiinnostunut Suomen hallituksen lanseeraamasta 300 miljoonan euron tukipaketista biotalouden edistämiseen.

– Emme vielä tiedä tarkemmin, mihin se kohdennetaan, kaikki kivet on käännettävä.

Yksi kivi on EU:n 300 miljardin euron investointiohjelma, josta myös jaetaan mieluusti rahaa uusiutuvan energian investointeihin. Äänekosken biotehdashan pokkasi uudelta riskirahastolta 75 miljoonaa.

– Sorsasalon sellutehtaan rahoituksesta on turha puhua ennen kuin meillä tarvittavat luvat käsissä; ympäristölupa ja lainvoimainen asemakaava. Eivät rahoittajat sitoudu hankkeeseen ennen kuin sen toteuttaminen on mahdollista. Eli turha sinne Jyrki Kataisenkaan komission ovelle on aiemmin koputtaa, sanoo Piilonen.

Finnpulpin mahdollisella Helsingin pörssiin listautumisella on sama reunaehto. Jos hanke etenee suunnitellusti, lupa-asioiden pitäisi olla kunnossa ensi kesänä.

– Pörssiasia on siis ajankohtainen aikaisintaan silloin, jos se katsotaan vaihtoehdoksi. Suomalaiset sijoittajat eivät pysty nyt selluun sijoittamaan, vaikka se on paperiteollisuutta tuottavampaa. Mutta tähän hankkeeseen tarvitaan ilman muuta isoa ulkomaista rahaa, muistuttaa Piilonen.

Vuorelan Kunnonpaikan auditorioon oli saapunut reilut 70 siilinjärveläistä kuulemaan tehdashankkeesta. Reilun tunnin aikana Piiloselle esitettiin kymmenittäin kysymyksiä hyvin asiallisessa ilmapiirissä.

– Hankkeeseen suhtaudutaan Vuorelassa aika neutraalisti, tietävät Vuorelan kyläyhdistyksen sihteeri Teuvo Laitinen ja puheenjohtaja Tarja Korhonen.

Silti Piilonen joutui vakuuttamaan yleisölle useaan kertaan, miksi tehdas kannattaa rakentaa kilpailukyvyn nimissä Suomeen ja muuta mahdollista paikkaa ei ole kuin Sorsasalo, vaikka ympärillä onkin asutusta.

– Tämä on tutkittu moneen kertaan. Parhaat sellutehtaan paikat Suomessa on jo rakennettu, eikä vaihtoehtoisena ehdotettu Iisalmi tule kyseeseen vesistön laadun ja logistiikkayhteyksien takia.

Sauli Auvinen ihmetteli, miksi tehtaasta ei ole näyttää havainnekuvia.

– Se jättikombinaatti sijoittuu keskelle järveä meidän lähimaisemaan, muistutti Auvinen.

Piilosen mukaan mallinnuksia tehdään parhaillaan.

Puun käsittelystä tulevan melun kannalta vuorelalaisia lohduttivat Piilosen sanat siitä, että puunkäsittely tulee tehdastontilla Kuopion kaupungin puolelle.

– Ostamme maan, emmekä louhi Honkamäen selännettä, joka toimii meluesteenä.

Eniten ihmisiä huolestuttivat tehtaan vaikutukset vesistöön.

Laura Rantalainen pelkää, että Kallaveden selkä katkeaa kuormituksesta.

– Ei Talvivaarankaan päästöjen pitänyt olla merkittäviä, mutta kuinka kävi? Me täällä lähellä olevat kärsimme tehtaan vaikutuksista.

– Terveydelle tehtaasta ei ole haittaa, mutta totta kai siitä päästöjä tuulee, mutta tämän tehtaan tekniikka tulee olemaan parasta, mitä saatavilla on. Kallaveteen ei tule mitään välittömiä vaikutuksia. Jos niitä tulee, niin se tapahtuu pitkällä aikavälillä.

Yleisöstä epäiltiin myös, että Virtasalmi kuivuu, kun siitä otetaan tehtaan tarvitsema julmettu vesimäärä.

Tämä Piilonen torjui käyttämällä raamatullista vertausta Punaisen meren väistymisestä.

– Minun pitäisi olla Mooses, että Virtasalmi kuivuisi. Veden virtaama rauhoittuu vedenoton alapuolisessa vesistössä.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.