Pakolaiskriisi vaatii Suomelta 'psykologista hyppyä'

Suurlähettiläs Pirjo Suomela-Chowdhury, 51, näkee Länsi-Afrikassa mahdollisuuksia suomalaisillekin. Nigeriasta Suomeen useimmiten kantautuvat huonot uutiset eivät kerro Afrikan taloudeltaan ja väestöltään suurimmasta maasta koko totuutta.

Euroopan pakolaiskriisiä asemamaastaan Nigeriasta käsin seurannut pitkän linjan diplomaatti toivoo, että Suomi säilyy avoimena ja kansainvälisenä maana.

Suomela-Chowdhury astui itselleen tuntemattomalle maaperälle reilu vuosi sitten, kun hän aloitti Suomen Nigerian edustuston päällikkönä maan pääkaupungissa Abujassa. Afrikka oli Kiinan ja Chilen jälkeen hänelle uusi tuttavuus.

Nigeria on noussut viime aikoina julkisuuteen ääriliike Boko Haramin tekemien väkivaltaisten iskujen takia. Liike terrorisoi Koillis-Nigerian asukkaita ja on aikaan saanut alueelle humanitaarisen kriisin, jonka seurauksena maassa on kaksi miljoonaa pakolaista. Osa heistä on paennut kodeistaan naapurimaiden puolelle Kameruniin, Nigeriin ja Tshadiin.

Suomela-Chowdhury arvioi, että Koillis-Nigerian pakolaiset eivät lähde vaeltamaan kauemmaksi, esimerkiksi Eurooppaan, vaan pyrkivät palaamaan kotiseuduilleen.

Eurooppaan suuntautuva pakolaisvirta on ollut voimakkain Lähi-idän kriisipesäkkeistä, Syyriasta, Irakista ja Afganistanista. Afrikasta on lähdetty liikkeelle viime aikoina Eritreasta.

– Nigeria ei ole merkittävällä tavalla osa sitä pakolaisvirtaa. Maasta lähtevien määrässä tai luonteessa ei ole tapahtunut parin vuoden aikana suuria muutoksia. Nigeriastakin käsin seuraten Eurooppaan kuluneen vuoden ajan vyörynyt pakolaisvirta on ollut poikkeuksellinen.

– On uskomatonta katsoa kuvia siitä, kuinka Euroopan teillä vaeltaa ihmisiä jalan. Eurooppa on ollut tilanteeseen valmistautumaton. On suuri haaste, miten hoitaa asia inhimillisesti.

Suomela-Chowdhury uskoo, että pakolaisvirrat eivät pääty tähän, jos kriisipesäkkeitä ei saada sammutettua.

Kriisit ovat pakolaisuuden moottoreita. Toisaalta aina on ollut olemassa myös elintasosiirtolaisuutta, kun ihmiset ovat lähteneet etsimään itselleen parempia taloudellisia mahdollisuuksia. Nigeriasta pyritään useimmiten Britanniaan ja Yhdysvaltoihin.

Suomela-Chowdhury toivoo, että tämänhetkisen tilanteen aiheuttamista valtavista käytännön haasteista ja suomalaistenkin ymmärrettävistä huolista huolimatta muistettaisiin myös ihmisten liikkuvuuden myönteiset puolet ja panostettaisiin kotouttamiseen.

Kansainvälisessä kilpailussa menestyvät avoimet maat.

– Muuttajien mukana tulevia voimavaroja kannattaa oman etummekin näkökulmasta hyödyntää, Suomela-Chowdhury sanoo ja toivoo, että täällä pystyttäisiin sellaiseen 'psykologiseen hyppyyn', joka mahdollistaa näiden mahdollisuuksien näkemisen ja Suomen hyötymisen niistä.

Kuopiossa nuoruusvuotensa asunut diplomaatti puhuu innostuneesti uudesta asemamaastaan, jota harva suomalainen tuntee. Suomi on perinteisesti solminut kiinteämpiä suhteita niihin Afrikan maihin, joissa on tehty kehitysyhteistyötä. Entinen Britannian siirtomaa Nigeria ei kuulu tähän joukkoon.

Länsi-Afrikassa sijaitseva Nigeria on merkittävä afrikkalainen talous ja maanosansa väkirikkain maa 180 miljoonalla asukkaallaan. Nigeria on myös kansainvälisesti aktiivinen toimija.

Reilun vuoden aikana on selvinnyt, että Nigeria on jopa mielenkiintoisempi asemapaikka kuin Suomela-Chowdhury etukäteen ajatteli. Maassa on käyty presidentin- ja parlamenttivaalit, joiden sujuminen hyvin heijastuu maanosaan laajemminkin.

– Väkivaltaa oli vähemmän kuin aikaisemmissa vaaleissa. Vaalit menivät hyvin ja valta siirtyi demokraattisesti oppositiolle. Se oli merkittävä askel demokratiakehityksessä.

Tämä ei ole itsestäänselvyys monissa afrikkalaisissa valtioissa.

Yksi tärkeimmistä suurlähettilään tehtävistä on edistää Suomen ja Nigerian kaupallisia ja taloudellisia suhteita. Nokia ja Wärtsilä ovat harvoja suomalaisyrityksiä, joilla on toimistot Nigerian talouden keskuksessa Lagosissa. Kone toimii maassa paikallisen kumppanin kautta ja Vaisala on toimittanut teknologiaan nigerialaisille lentokentille.

Ulkoministeriö ja Finpro yrittävät innostaa suomalaisia pk-yrityksiä Nigerian markkinoille yhdessä ely-keskusten kanssa Suomessa tehtävien kiertueiden avulla.

– Pk-yrityksille kerrotaan Nigerian mahdollisuuksista, joita on paljon. Toisaalta täytyy myös olla realisti, hyvät paikalliset kumppanit ja valmiutta panostaa ja käyttää aikaa.

Helmikuun alussa Nigeriaan matkustaa yritysdelegaatio, joka markkinoi suomalaista terveysosaamista, koulutusta, ict-alaa, cleantechiä ja telekommunikaatiota.

Suomela-Chowdhuryn mukaan Nigerian haasteet liittyvät turvallisuuskysymyksiin, korruptioon ja puutteelliseen infrastruktuuriin. Lisäksi on muistettava, että Afrikkaan ei kannata tuputtaa ”puolivillaisia” tuotteita. Kilpailu on kovaa myös kulutustavaroiden puolella.

Tuloerot ovat valtavia, eikä Nigeria ole todellakaan pelkästään ”puskaa”.

–  Väestö on aktiivista, dynaamista ja yritteliästä. Siinä voisi olla meilläkin oppimista.

Suomela-Chowdhuryn mielestä Nigeriaan kannattaa lähteä avoimin mielen, ”jalat maassa mutta pää pilvissä”.

Tietolaatikko

Pirjo Suomela-Chowdhury on työskennellyt pitkään ulkoministeriön virkamiehenä ja suurlähetystöissä Kiinassa Pekingissä ja Chilessä Santiagossa. Toimi YK:n kehityskysymysten yksikön päällikkönä ennen siirtymistään suurlähettilääksi Nigeriaan syyskuussa 2014.

Abujan edustusto on ainoa Suomen edustusto Länsi-Afrikassa. Suomela-Chowdhury toimii Nigeriasta käsin myös Ghanan, Beninin ja Liberian suurlähettiläänä.

Perheeseen kuluu brittiläis-ranskalainen mies, joka asuu ja työskentelee Helsingissä ja Ruotsissa Lundissa opiskeleva aikuinen poika.

Asui nuoruutensa Kuopiossa, kun muutti perheensä kanssa 8-vuotiaana Helsingistä Savoon. Kirjoitti ylioppilaaksi Kuopion lyseon lukiosta. Vietti lukioaikana vaihtovuoden Yhdysvalloissa.

Opiskeli kansainvälistä politiikkaa Tampereen yliopistossa.

Kuopioon siteenä on kaupungissa asuva äiti.