Palkittu kuopiolaisopettaja: "En vertaile Pisa-tuloksia, teen vain kaikkeni opiskelijoiden kanssa"

Miia-Maarit Saarelaisen tunneille on kiva mennä, sillä hänen tunneillaan on hyvä tunnelma.

Niin sanovat Kuopion Lyseon lukion opiskelijat palkitusta matematiikan opettajasta. Hän saa kesäkuussa Teknologiateollisuuden 100-vuotissäätiön 5 000 euron kannustuspalkinnon.

Juankoskelaislähtöinen Saarelainen (o.s. Karhunen) pahoittelee, että koulussa ja kodeissa on jäänteitä vuosikymmenten takaisesta ajattelusta, että matematiikka on poikien juttu ja tytöt loistavat etenkin kielissä.

– Tyttöjä pitää kannustaa irti tästä stereotypiasta. Ylipäätään jokaisen on voitava loistaa omilla vahvuusalueillaan. Kipuilen jatkuvasti, kuinka pystyisin vielä paremmin opettamaan matemaattista ajattelua ja ongelmanratkaisua. Palkinto on tunnustus koko koululle. Huhtikuussa myös työparini, lehtori Paavo Heiskanen sai samansuuruisen tunnustuksen Suomen Tiedeseuralta.

Saarelainen pohtii, ettei vanhempien tulisi siirtää omia oppimisen kipupisteitään eteenpäin.

– Jos itse oli heikko vaikkapa kertotaulussa, saattaa herkästi lohduttaa lasta, että tuo oli minullekin vaikeaa. Parempi olisi sanoa, että vaikka aluksi oli tahmeaa, opittiin tuokin.

Nyt 41-vuotias tietojenkäsittelytieteen tohtori päätti opettajaopinnoista vasta 27-vuotiaana valmistuttuaan tietojenkäsittelytieteen maisteriksi.

– Aioin jäädä yliopistomaailmaan, mutta neuvoin pikkusiskoa lukion matikassa. Se tuotti tulosta. Teinkin vielä matematiikan maisteritutkinnon. Olin rakastanut matikkaa jo alakoulussa, oppiaine ei koskaan ole ollut kuiva. Sen sääntöjä tulee noudattaa, mutta niiden yhdistely vaatii luovuutta. Matematiikka on kieli, jonka opiskelu kehittää ongelmanratkaisukykyä ja loogista ajattelua myös arjen asioissa.

– Myös monissa harrastuksissa matemaattiset taidot auttavat. Itse huomaan sen, kun laulan Puijon kamarikuorossa. Nuotinluku ja aika-arvojen oivaltaminen on helppoa.

Suomen koulujen matematiikan tulokset ovat kansainvälisessä Pisa-vertailussa heikentyneet huippuvuosista.

– Eipä yllätä, sillä koulutuksen säästöt haittaavat arkea heti alaluokilla. En kuitenkaan halua paneutua Pisa-vertailuihin. On olennaisempaa tehdä kaikkensa omien opiskelijoiden kanssa.

Saarelainen opettaa pitkää matematiikkaa, IB-linjan matematiikkaa sekä ohjelmointia. Laskinten ja matemaattisten ohjelmistojen käyttö yleistyy, mutta se ei hänen mukaansa poista tarvetta opettaa perusmatematiikkaa kunnolla. Kun opiskelijat lähtevät jatko-opintoihin, matemaattisia taitoja tarvitsevat kaikki. Melkein kaikilla aloilla on vähintäänkin tilastotieteen perusopintoja.

Matematiikan opetussunnitelmassa korostetaan kouluasteesta riippumatta digiloikkaa.

– Kuitenkin koulumaailman riittävä resurssointi on kaiken pohja. Kunnon tuki olisi oltava myös heikoimmille. Minusta oppimisesta ollaan siirtämässä liikaa vastuuta oppijoille itselleen. Kaikki eivät pysty edes keskittymään, jos luokassa on jatkuva hälinä, Saarelainen miettii.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Kotimaa

Venäjällä ihmisoikeusjärjestö Memorialilla on tietoja yli tuhannesta poliittisissa vainoissa kuolleiden hautauspaikasta

Suomen ensimmäinen koronavirustartunta on varmistunut

Hallitus sai iltakoulussa työllisyystoimiin paljon ideoita, muttei vielä konkretiaa

VTV: Kokoomuksen Eija-Riitta Korhola sai eurovaaleissa laitonta rahoitusta

Ammattiliitto Pro iskee takaisin Metsäteollisuudelle – ilmoitti uudesta viikon työnseisauksesta paperiteollisuudessa

Mikkelissä veteen ajautuneen pakettiauton kuljettaja menehtyi

Lapin koronavirusepäilyn tuloksia odotetaan tänä iltana

Tutkimus pureutui Audi-miehiin – itsekkäät kuskit suosivat statusautoja

KSML: Liikunnanopettajakoulutuksen sukupuolikiintiöt tasa-arvolain vastaisia

Uutisanalyysi: Pari napsua nationalismin suuntaan – MTS:n kysely peilaa arvojen lievää muutosta

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.