Pekka Lantto puolustaa pehmeää lähtöä

Kansa nimittää heitä eläviksi vihanneksiksi. He ovat kroonikkopotilaita, jotka täyttävät tuhansia hoitopaikkoja ilman, että heillä on mitään kontaktia ympäröivään maailmaan.

- Voisi sanoa, että he ovat koomassa. Varmasti he tuntevat kipua, jos sitä aiheutetaan jollakin tavalla, mutta he eivät pysty ilmaisemaan edes sitä. Siitä huolimatta heidät pidetään hengissä vastoin heidän tahtoaan pahimmillaan kymmenen vuotta.

Joroisten terveyskeskuksen entinen ylilääkäri Pekka Lantto, 65, on vakuuttunut, että enemmistö vanhuksista pelkää pitkitettyä kuolemaa. Hän on kysynyt sadoilta yli 60-vuotiailta, millaisen lopun he haluavat elämälleen.

- He pelkäävät laitokseen joutumista, mutta vanhat ihmiset ovat sen verran arkoja, etteivät he uskalla tuoda julki näitä ajatuksiaan.

Vaikeneminen elämän ja kuoleman kysymyksistä on johtanut Lanton mukaan umpikujaan, joka näkyy tilastoissa yli 75-vuotiaiden miesten muita suurempana itsemurha-alttiutena.

- Vanhukset hirttäytyvät, jotta he eivät joutuisi laitoksiin makaamaan. Omaisille se on karmeaa. Ihmiset tajuavat, milloin elämän päivät ovat lähellä loppuaan.

Terveyskeskuksen vuodeosaston vastaavana lääkärinä vuonna 2002 aloittanut Lantto aiheutti Joroisissa kohun, kun pitkäaikaissairaiden lähetteitä erikoissairaanhoidon potilaiksi rajoitettiin ja kipulääkitystä lisättiin. Kuolleisuus vuodeosastolla kaksinkertaistui vuodessa 40 vanhukseen, mikä käynnisti epäilyt vääristä hoitopäätöksistä.

Lanttoa syytetään nyt pitkän esitutkintaprosessin jälkeen kahdesta törkeästä kuolemantuottamuksesta, minkä lisäksi hän joutuu vastaamaan syytöksiin virkavelvollisuuden rikkomisista, pahoinpitelystä, törkeästä pahoinpitelystä ja virkasalaisuuden rikkomisesta. Lantto itse on kiistänyt syyllisyytensä kaikilta osin.

Maanantaina alkava oikeudenkäynti on luonteeltaan ennakkotapaus, joka määrittää uusiksi eutanasian ja juridiikan välistä suhdetta Suomessa.

- Uskon, että siitä on minulle hyötyä ja kaikkein eniten hyötyä vanhuksille, sanoo Lantto, joka on valmis jatkamaan prosessia aina korkeinta oikeutta myöten.

Oman psyykensä hän uskoo kestävän paineet.

- Eihän tässä ole mennyt kuin kuusi vuotta ja risat. Joka päivä olen asiaa miettinyt, en ympäri vuorokauden, mutta päivittäin kuitenkin.

Sunnuntaisuomalainen teetti kaksi vuotta sitten TNS Gallupilla mielipidekyselyn, jonka perusteella 76 prosenttia suomalaisista kannattaa eutanasiaa, jos ratkaisun takana on potilaan oma tahto. Vallitseva hoitokäytäntö ei kuitenkaan anna armomurhalle oikeutusta, vaikka potilaan hoitotahto olisi kaikkien tiedossa.

- Elämää pitää kunnioittaa, mutta myös kuolemaa pitää kunnioittaa. Se kuuluu osana elämään. Kuolemaa ei saa pitkittää niin, että ihminen kituu. Ihmiset itse ovat tästä samaa mieltä.

Lantto kaipaa näkemyksensä tueksi tieteellistä tutkimusta mielipideilmaston selvittämiseksi. Nyt parantumattomasti sairaan letkujen irtikytkentä sisältää riskin, että lääkäri joutuu käräjille.

Suomessa aktiivinen eutanasia eli potilaan kuoleman jouduttaminen on rikos, josta voi saada jopa kahdeksan vuotta vankeutta. Myös henkilön omasta vakaasta pyynnöstä tapahtuva surmaaminen on rangaistavaa.

Parantumattomasti sairaiden avustaminen itsemurhassa on sallittua länsimaista Alankomaissa, Sveitsissä, Belgiassa ja Oregonissa Yhdysvalloissa.

Passiivisen eutanasian laillisuus tai laittomuus on monissa maissa epäselvää, mutta paineet sen sallimiseksi ovat kasvussa esimerkiksi Suomessa. Passiivisessa eutanasiassa potilaalle ei tehdä hoitotoimenpiteitä, jotka saattaisivat pitää hänet hengissä vaikkapa keuhkokuumeen yli.

Suomessa lasketaan olevan vuonna 2012 noin 108 000 vaikeasti tai keskivaikeasti dementoitunutta, joista 60 prosenttia sairastaa Alzheimerin tautia. Seuraavaksi yleisin syy pysyvään laitoshoitoon on sydän- ja verisuoniperäinen aivoverenkierron häiriö eli asteittain elintoiminnot lamaannuttava multi-infarktidementia.

Lantto arvioi, että laitoksissa pakkoruokitaan nykyisin yli 10 000:tta vaikeasti dementoitunutta. Hän laskee, että joka kymmenes dementikko on menettänyt täysin kontrollinsa ja yhteyden elämään.

- Hoitajat valuttavat suuhun sosemaista ruokaa ja automaattinen nielemisreaktio toimii, se vastaa täysin nenä-mahaletkuruokintaa, Lantto sanoo. Hän vertaa tilannetta 1950-1970-luvuilla yleiseen hoitokäytäntöön, josta luovuttiin lopulta inhimillisistä syistä.

Joroisissa ristiriidat kärjistyivät vuonna 2004, kun Lantto kyseenalaisti vanhusten soseruokinnan epäinhimillisenä toimintana. Osa hoitohenkilökunnasta kieltäytyi pakkoruokinnan lopettamisesta, koska he eivät voineet hyväksyä tahdottomien potilaiden tappamista nälkään.

- Soseruokinta aiheuttaa ainakin sata kertaa enemmän kärsimyksiä. Jos ruokinta lopetetaan ja tilalle annetaan morfiinia, potilas kuolee kahdessa viikossa eikä kärsi, Lantto vakuuttaa.

- Morfiinilla saadaan kivut pois, ja lopulta elimistön oma endorfiinituotanto hoitaa sen. Potilas joutuu euforiseen tilaan, kun nestevajausta tulee. Ihminen ei kärsi luonnonmukaisessa kuolemassa, mutta luonnottomassa kuolemassa hän kärsii.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kehittämispäällikkö Simo Kokko toppuuttelee arviota 10 000 dementikosta, jotka ruokitaan sängyn pohjalle. Realistisempana lukuna hän pitää 3 000-6 000:ta potilasta.

- Heistä ei ole tilastoja, eikä ole mitään kynnysrajaa, jolla tila voitaisiin todeta kliinisesti. Täysin autettavien määrä saattaa olla lähempänä kolmeatuhatta, arvioi Kokko.

- Ruokittavien määrä saattaa olla paljon suurempi. Ihmisiä autetaan yleisesti syömisessä ja juomisessa, jos heillä on esimerkiksi jokin vapinaa aiheuttava sairaus, muistuttaa Kokko.

Lantto laskee, että laitoshoidossa elää nykyisin liki 60 000 pitkäaikaissairasta. Kokon mukaan vanhainkodeissa ja terveyskeskusten vuodeosastoilla on noin 40 000 potilaspaikkaa, mutta tehostetun palveluasumisen paikat lisäämällä lukemat lähestyvät toisiaan.

- Jos me ylläpidämme kuolevia, kohta meillä pitää olla 80 000 laitospaikkaa. Minä en ymmärrä, miksi meidän pitäisi toimia vanhusten tahdon vastaisesti eli rakentaa säilytyslaitoksia sellaisille vanhuksille, jotka loppujen lopuksi haluaisivat olla haudassa, sanoo Lantto. l

Savolaislääkärille syyte kuolemantuottamuksista