Pekka Lantto uskoo asiaansa

Työpöytänsä takana istuva valkotakkinen mies vastaa rauhallisesti ja perusteellisesti kysymyksiin. Hän hymyilee tiuhaan.

On vaikea uskoa, että siinä istuu Joroisten kiistanalaisin henkilö, joka on jakanut kuntalaisten mielipiteet ja nostanut saattohoidon vastakunnalliseen keskusteluun.

Hänen tekemisiään tai tekemättä jättämisiään tutkitaan niin lääninhallituksessa kuin terveydenhuollon oikeusturvakeskuksessakin..

Vaikka se on ollut monilla häränsavuilla, ei sen luonto ole lannistunut , sanotaan Heinävedellä. Joroisten terveyskeskuksen ylilääkäri, maaliskuun 5. päivänä 60 vuotta täyttävä Pekka Lantto ei tunnista sananparresta itseään.

Miestä kuunnellessaan joutuu pohtimaan, onko kysymys miehisestä luonnosta vai ammatillisesta omastatunnosta .

Vapaasti tulkiten Pekka Lantto antaa luontaiselle parantumiselle mahdollisuuden, ei jakele kaikkien toiveiden mukaisesti tutkimusmääräyksiä eikä lähetteitä, eikä asetu poikkipuolin normaalin kuoleman eteen.

- Joskus olen aivan tietoisesti pyrkinyt noudattamaan potilaiden ja omaisten toiveita. Olen yrittänyt toimia niin, ettei kukaan moittisi. Ei se onnistu, sillä olen aina ajatellut ns. heikkojen potilaiden parasta, en vahvempien ja äänekkäimpien, jotka haluavat enemmän kuin heille kuuluu.

Pekka Lantto heilauttaa vasemman kämmenensä työpöydällä olevan kirjekasan päälle.

- Toinen mokoma on kotona. Kollegat kannustavat, että olet oikeassa, yritä kestää . He tunnustavat, että omaksumani linja on oikea; ei turhia tutkimuksia, ei turhia hoitoja, jos kerran nähdään, ettei niistä ole mitään hyötyä, mutta haittaa voi olla.

Julkisuuteen saakka kollegoiden tuki ei ole yltänyt.

On tullut toisenlaistakin postia. Tosin vain muutama viesti tyyliin lanttu listi itses .

Joroisten tapahtumat eivät olleet yllätys ylilääkärille. Samaa hän on kokenut aiemminkin.

- Ennen valintaani sanoin Joroisten kunnan päättäjille, että valittavana on kaksi tietä: Kansalaisten toiveiden polku eli joo, joo -lääkärimalli, eikä valituksia tule. Siinä mallissa teidän tehtävänänne on huolehtia rahasta, sillä sitä kuluu. Toinen vaihtoehto on hoitaa asioita tietämykseni mukaan, myös taloudelliset realiteetit huomioiden, sekä varautua valituksiin .

Kunnanisät eivät ehkä kuunnelleet ylilääkäriä loppuun saakka.

- Yhden yön olen elämässäni valvonut ammatin takia. Juhannuksen aatonaaton vuonna 1994 Suomussalmella. Saattohoidosta oli sovittu puolison ja lasten kesken, mutta vaimo kanteli. Valehteli, että hän oli vaatinut potilaan lähettämistä muualle. Sinä yönä ei tullut uni silmään.

- Terveydenhuollon oikeusturvakeskuksesta, TEO:sta, tuli huomautus, että asiakirjamerkinnät ovat puutteelliset . Sen olisi tiennyt muutenkin, sillä asiakirjoista ei voi tehdä täydellisiä, jos aikoo hoitaa potilaita.

Pekka Lantosta löytyy itseluottamusta.

- Se perustuu pitkään ammattiuraan ja ahkeruuteen. En ole koskaan laistanut tiedonhankinnassa. Yli 30 vuoden ajan olen lukenut vuosittain vähintään 2000 sivua ammattikirjallisuutta ja osallistunut alan kurssitukseen. On oltava tietopohjaa.

Kemissä syntynyt Pekka Lantto on 11-henkisen sisarusparven neljänneksi vanhin. Isä oli kylän remonttimies, teknisesti hyvin kätevä, mutta nuoruuden tuberkuloosi esti hänen opintiensä.

- Lapsilleen hän tarjosi opintien, vaikka köyhyyttä oli ihan riittämiin. Isä sanoi jossain vaiheessa minulle, että sinusta voisi tulla vaikka lääkäri, kun siedät ikäviä asioita . Torjuin ajatuksen, mutta seuraavan vuoden aikana mieli muuttui. Valmistumisen hetkellä tuntui, etteivät haaveet olleet enää pelkkiä haaveita.

Lantto sanoo kuivakkaasti, että kansanterveyslain tulo ja sen toteuttamistapa romutti haaveet nopeasti.

Jo parikymmentä vuotta sitten hän kertoo ennustaneensa terveydenhuollon näennäisen hyvinvoinnin päättyvän oksennukseen.

- Meillä puhutaan resurssipulasta, mutta näillä näkymin mitkään resurssit eivät riitä nykyisille linjauksille. Jos meno jatkuu nykyisellään, edessä on kansalaisten omavastuun lisääminen.

- Ongelmat johtuvat kaikille mieliksi -ajattelusta. Niin sanottu lääkäripula johtuu siitä, että meillä on liikaa lääkäreitä. Työtä säädellään nopeuttamalla tai hidastamalla kontrollirallia. Valtaosa lääkäreistä ei edelleenkään ajattele taloutta.

- Lääkärikoulutukseen otetaan liikaa naisia. Naisille on miehiä vaikeampaa tehdä ikäviä päätöksiä, jolloin he myös miehiä herkemmin noudattavat potilaiden toiveita. Miehen päätöksentekokyky, se on asian ydin.

- Matkataan kohti katastrofia. Kansanterveyshuollon pohja sortuu ja syntyy kahden kerroksen väkeä. Varakkaat menevät yksityiseen ja pientuloiset joutuvat tyhjän päälle. Poliitikkojen pitäisi viimeinkin tämä tajuta. Ei riitä, että he vain sanovat olevansa köyhän asialla.

Pekka Lantto sanoo omassa elämässään joutuneensa kokemaan, ettei köyhyys ole mukava asia.

Tosin siitä selviää hengissä edellyttäen, että on leipää.

Ylilääkäri Pekka Lanton tie lääkärinä on kulkenut Varkauden harjoitteluaikojen jälkeen Tornion, Pudasjärven, Oulun ja Suomussalmen kautta Joroisiin.

Pohjoisen miehelle ammatillinen ura ja eränkävijän polut ovat kulkeneet vierekkäin. Lapin ja pohjoisen erämaat kutsuvat edelleen vaeltamaan tai metsälle. Karhu on vielä kaatamatta.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.