Pelastuslaitokset esittävät pelastusalan koulutusta myös tarkastajille ja hoitajille

Osa pelastuslaitoksista esittää, että pelastuslaitosten muukin päätoiminen henkilöstö kuin palomiehet koulutetaan osallistumaan pelastustoimen tehtäviin.

Tämä koskisi muun muassa valvontaan ja tarkastuksiin osallistuvia työntekijöitä. Myös palomiesten työpareina toimivia hoitajia tulisi pelastuslaitosten mukaan kouluttaa pelastustoimen tehtäviin.

Pelastuslaitokset ovat jättäneet asiasta lausunnot sisäministeriölle.

Pyynnön tärkeimpänä syynä on se, että yhä useampi pelastuslaitos käyttää jo tai aikoo kokeilla niin sanottuja hybridiyksiköitä eli työpareja, joissa toinen työntekijä on palomies ja toinen hoitaja. Hoitajan työnantajana on useimmiten sairaanhoitopiiri, mutta vaihtoehtoisesti myös pelastuslaitos voi olla palveluntuottajana.

Hybridiyksikössä työpari liikkuu esimerkiksi ambulanssilla ja ottaa yhdessä vastaan tehtäviä harvaan asutulla alueella, jonne ei ole kustannustehokasta sijoittaa valmiuteen erikseen sekä ambulanssia että paloautoa.

Useat laitokset esittävät

Pelastuslaitokset esittävät, että henkilöstöltä vaadittaisiin jatkossa Pelastusopiston uuden opetussuunnitelman mukainen ja tehtävän edellyttämä koulutus.

Koulutus olisi pienimmillään suppeampi kuin alan tutkinto-opetus tai sopimuspalokuntalaisten kurssijärjestelmä, mutta se olisi valtakunnallisesti yhdenmukainen ja kirjattu lakiin vaatimukseksi.

Nykyään pelastustoimintaan osallistuvalta pelastuslaitoksen miehistöltä, alipäällystöltä ja päällystöltä vaaditaan pelastusalan tutkinto. Sitä ei olisi tarkoitus muuttaa.

Pelastuslaitokset ovat asialla poikkeuksellisen yksituumaisesti. Lakimuutosta esittävät muun muassa Etelä-Savon, Pohjois-Karjalan, Keski-Suomen ja Päijät-Hämeen pelastuslaitokset sekä isoista pelastuslaitoksista esimerkiksi Pirkanmaa ja Varsinais-Suomi.

Etelä-Savon pelastusjohtaja Seppo Lokka toivoo, että hybridityöparien käytössä myös pohdittaisiin valtaa ja vastuita.

– Monet ensihoitajat ovat työsuhteessa, kun taas palomiehet ovat virkasuhteessa ja käyttävät virassaan julkista valtaa. Olisi tärkeä pohtia, missä roolissa työpari voi osallistua esimerkiksi valvontatyöhön. Tai millä kelpoisuusvaatimuksilla ensihoidon henkilöstö voi osallistua pelastustoimintaan, Lokka pohtii.

– Asiassa on puntaroitavaa myös toisin päin palomiehen osuudesta. Saako hän katsoa esimerkiksi potilastietojärjestelmää ja kirjata sinne tietoja?

Jos asioihin määriteltäisiin vaatimukset lakiin, se selkeyttäisi käytäntöjä.

Pelastusopistolle lisää tehtäviä

Koulutustarpeen vaikutuksia Pelastusopistoon ei vielä tiedetä. Koulutettavien määrän arvioitaisiin kuitenkin lisääntyvän huomattavasti.

Pelastusopiston sisäministeriölle jättämän lausunnon mukaan opistolla on tarve saada lisää työntekijöitä. Pelastusalan sopimuskuntalaisten koulutuksen opetussuunnitelmien valmistelu, ylläpito ja kehittäminen sekä kouluttajien kouluttaminen ja opetusmateriaalin tuottaminen on jo päätetty siirtää opistolle.

Pelastusopisto pyytää sisäministeriöltä, että opistolle myönnettäisiin lisää työntekijäresurssia uusista tehtävistä selviytymiseen. Myös Itä-Suomen aluehallintovirasto esittää henkilötyövuosien lisäämistä Pelastusopistolle.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Palomiehet hälytettiin vastaanottokeskuksiin lähes 1400 kertaa reilun vuoden aikana

Pelastuslaitokset varautuvat ottamaan apua vastaan – iso romahdus voisi vaatia apua

Ambulanssien hoitajien ajokoulutusta lisätty - uusien poliisien ajokokemus huolestuttaa

Pelastusopistolle virkoja aveista – myös Helsingin pelastuskoulun rooli uusiksi