Pelastusopiston johtajilla ilmiriita - oikeus ratkaisi

Itä-Suomen hallinto-oikeus on kumonnut Kriisinhallintakeskuksen johtajan Jukka Tuonosen saaman kirjallisen varoituksen. Varoituksen oli antanut hänen esimiehensä, Pelastusopiston rehtori Mervi Parviainen.

Hallinto-oikeus ei ota kantaa varoituksen ja siitä tehdyn valituksen muuhun sisältöön, vaan katsoo rehtorin päätöksen syntyneen virheellisessä järjestyksessä.

Hallinto-oikeuden mukaan rehtori oli esteelinen antamaan varoitusta Kriisinhallintakeskuksen johtajalle, koska heidän välillään vallitsi jo entuudestaan luottamuspula ja välit ovat riitaisat.

Oikeuden asiakirjoista ilmenee, että molemmat johtajatasoiset henkilöt ovat arvostelleet voimakkaasti toistensa toimintaa.

Sisäministeriökin mukana

Taustalla asiassa on aiempi Kriisinhallintakeskuksen johtajan saama kirjallinen varoitus. Itä-Suomen hallinto-oikeuden aiemman ratkaisun mukaan tämä varoitus oli annettu asianmukaisesti ja se jäi siis voimaan.

Tuon prosessin yhteydessä rehtori jääväsi itsensä sen asian käsittelystä.

Prosessi oli kuitenkin riitaisa ja sen vaiheista tehtiin myös jopa rikosilmoitus poliisille, mutta poliisi totesi, ettei asiassa ollut aihetta rikostutkintaan.

Oikeusaineistosta ilmenee kuitenkin, että prosessin aikana Kriisinhallintakeskuksen johtaja ja ilmeisesti hänen työntekijöitään valitti rehtorista sisäministeriöön.

Kriisinhallintakeskus on osa Pelastusopistoa ja Pelastusopisto kokonaisuudessaan on puolestaan suoraan sisäministeriön alainen virasto.

Rehtori vastasi tässä asiassa Tuonoselle, ettei hänestä valittaminen ministeriöön ollut reilua.

Riitaisat välit

Johtajien välit kärjistyivät myöhemmin niin, että rehtori antoi lopulta Kriisinhallintakeskuksen johtajalle kirjallisen varoituksen epäasiallisesta käyttäytymisestä ja esimiehen työvallan toistuvasta kyseenalaistamisesta ja esimiestyön vaikeuttamisesta.

Parviaisen käsityksen mukaan Tuononen on kokenut kaiken normaalin esimiestoiminnan vihamieliseksi suhtautumiseksi.

Tuonosen mukaan hän puolestaan on joutunut rehtorin silmätikuksi. Osapuolten käsitykset asiat eroavat merkittävästi toisistaan.

Parviainen kysyi asiaan ohjausta sisäministeriöltä, jonka antaman neuvon mukaan rehtori ei ollut esteellinen antamaan varoitusta ja rehtori toimi tämän mukaan.

Hallinto-oikeuden mukaan näin ei kuitenkaan ollut. Hallinto-oikeuden ratkaisun mukaan Parviaisen olisi tullut jäävätä itsensä varoituksen käsittelystä, sillä hän oli aiemmin ilmoittanut menettäneensä luottamuksensa Tuonoseen.

Hallinto-oikeuden mukaan asiassa on kaikkiaan kyse viraston sisäisistä ristiriidoista. Se ei tarkoita, että esimies olisi aina esteellinen, kun kyse on varoituksen antamisesta virkamiehelle.

Olennaista on sen sijaan, miltä tilanne näyttää varoituksen saavaan virkamieheen ja ulkopuolisiin nähden.

Esimiehen syvä luottamuspula voi näyttää ulkopuoliselle sltä, ettei esimies voi käsitellä varoituksen antamista puolueettomasti, kun kyse on ollut luottamuksen menettämisestä jo kokonaan yhteen henkilöön, ei vain yhden asian hoitamiseen.

Hallinto-oikeuden mukaan kaikkiaan Pelastusopiston riita-asiassa on kyse hankalasti arvioitavasta asiasta sen subjektiivisen luonteen vuoksi.