Perhesiteen perusteella haetaan yhä enemmän oleskelulupia: "Odotamme merkittävää kasvua"

Perhesiteen perusteella tehtävien oleskelulupahakemusten määrä on kasvussa. Viime vuoden tammikuussa perhesiteen perusteella tehtyjä oleskelulupahakemuksia tehtiin 726. Kuluvan vuoden tammikuussa vastaava määrä oli 869. Vuonna 2016 perhesiteen perusteella tehtävien oleskelulupahakemusten määrä kasvoi edellisvuoteen verrattuna noin tuhannella hakemukselle. Kasvu johtuu turvapaikanhakijoiden määrän kasvusta.

– Odotamme, että hakemusten määrä tulee kasvamaan tänä vuonna edellisvuoteen verrattuna selvästi. Jos kasvu jatkuu samaa tahtia kuin alkuvuonna, puhutaan merkittävästä lisäyksestä, kertoo Maahanmuuttoviraston perhesidetulosalueen johtaja Arja Kallakivi.

Luvuissa ovat mukana kaikki perhesiteen perusteella jätetyt oleskelulupahakemukset. Osa hakemuksista koskee tapauksia, joissa turvapaikanhakija on saanut myönteisen turvapaikkapäätöksen ja haluaa tuoda perheensä lähtömaastaan Suomeen. Luvuissa ovat kuitenkin mukana myös esimerkiksi turvapaikanhakijat, jotka hakevat oleskelulupaa perhesiteen perusteella mentyään Suomen kansalaisen kanssa naimisiin.

– Viime vuonna noin 85 prosenttia perhesiteen perusteella oleskelulupaa hakeneista sai myönteisen päätöksen.

Kallakiven mukaan oleskelulupaa voi hakea perhesiteen perusteella, vaikka turvapaikkahakemus olisi myös vireillä. Kallakivi kertoo, että perheside on kaikkein yleisin hakemusperuste oleskelulupahakemuksissa.

– Viime vuonna meille tuli vireille 26 000 oleskelulupahakemusta, joista reilut 10 000 oli perhesidehakemuksia.

Maahanmuuttoviraston turvapaikkayksikön johtaja Esko Repo sanoo, että jos oleskelulupaa haetaan perhesiteen perusteella, hakijalla on oltava voimassaoleva passi, jota monella turvapaikanhakijalla ei ole. Maahanmuuttoviraston on myös selvitettävä, onko kyse todellisesta perhe-elämästä.

– Jos on saanut kielteisen turvapaikkapäätöksen ja nopeasti avioituu parin viikon tuntemisen jälkeen, on selvitettävä, onko kyseessä yritys kiertää maahantulosäännöksiä.

Repo sanoo, että asiaa selvitetään esimerkiksi molempien osapuolten haastattelun tai kirjallisen kuulemisen avulla.

Repo muistuttaa, että poliisilla on velvollisuus poistaa maasta henkilö, jolla ei ole oleskeluoikeutta.

Revon mukaan niin kutsuttua pakkokäännytystä ei normaalisti tehdä ennen kuin hallintotuomioistuin on hylännyt kielteisestä turvapaikkapäätöksestä tehdyn valituksen.

Turvapaikanhakijoiden puolisot kertovat: "Karkotus tarkoittaisi miehelleni kuolemaa"