Perussuomalaisilla ja kokoomuksella ei ole hinkua yhteiseen oppositiorintamaan – "Tässä on kaksi oppositiota"

Kaksi suurta oppositiopuoluetta eli perussuomalaiset ja kokoomus eivät muodosta yhtenäistä oppositiorintamaa pääministeri Antti Rinteen (sd.) hallituksen haastamiseksi, arvioivat STT:n haastattelemat asiantuntijat.

Valtio-opin emeritusprofessori Heikki Paloheimo Tampereen yliopistosta katsoo, että perussuomalaisilla ja kokoomuksella on yksituumaisuutta talouspolitiikan kysymyksissä, mutta puolueet eivät pyri korostamaan sitä.

–  Kumpikin puolue haluaa käydä oppositiopolitiikkaansa pikemminkin erillään kuin yksissä tuumin, Paloheimo sanoo.

Asetelmat kävivät selväksi syyskuussa, kun kokoomus käytti opposition järeintä asetta ja teki välikysymyksen hallituksen talous- ja työllisyyspolitiikasta. Perussuomalaiset ei lähtenyt mukaan välikysymykseen, jonka tekstissä otettiin voimakkaasti kantaa työperäisen maahanmuuton lisäämisen puolesta.

Kokoomuksen puheenjohtajan Petteri Orpon mukaan puolue halusi laatia välikysymyksen omista lähtökohdistaan ilman kompromisseja. Perussuomalaisten Jussi Halla-aho puolestaan sanoi Lännen Medialle, ettei kokoomus osoittanut yhteistyöhalua kysymyksen laatimisessa.

Paloheimon mukaan välikysymyksestä käyty keskustelu ilmentää sitä, että kokoomus ja perussuomalaiset kilpailevat myös keskenään samoista äänestäjistä, kun ne arvostelevat Rinteen hallitusta.

Oppositiopuolueet vetoavat erilaisiin porukoihin

Turun yliopiston valtio-opin dosentin Rauli Mickelssonin mukaan molemmat puolueet ovat melko oikeistolaisia, mutta hän uskoo monien kokoomuslaisten vieroksuvan perussuomalaisten keskittymistä maahanmuuton vastustamiseen.

Mickelsson nostaa esimerkiksi perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtajan Ville Tavion torstaisen tviitin Turkin hyökkäyksestä Pohjois-Syyriaan.

–  Mikäli kansainvaellus alkaa, onko Suomen armeija tällä kertaa valmistautunut pysäyttämään vierasmaalaisten massat Suomen rajalle? Tavio kirjoitti.

Mickelssonin mukaan Tavion tviitti edustaa sellaista retoriikkaa, jota kokoomuslaiset eivät välttämättä hyväksy.

–  Ei tästä tule mitään yhtä oppositiota, vaan tässä on kaksi oppositiota.

Mickelsson arvioi, että perussuomalaiset kamppailee äänestäjistä pikemminkin keskustan kuin kokoomuksen kanssa. Hänen mukaansa perussuomalaisten ja kokoomuksen kannattajat eroavat toisistaan esimerkiksi tulo- ja koulutustason suhteen.

–  Kysymys on siitä, että kokoomus ja perussuomalaiset vetoavat erilaisiin porukoihin.

Kokoomus hakee vielä linjaansa oppositiossa

Ennen viime kevättä kokoomus istui yhtäjaksoisesti hallituksessa 12 vuoden ajan, ja harvalla puolueen kansanedustajista on aiempaa kokemusta oppositiosta. Muun muassa puheenjohtaja Orpo on nyt ensi kertaa oppositiossa.

Paloheimo katsookin kokoomuksen hakevan vielä linjaansa oppositiopuolueena.

–  Petteri Orpolle siirtyminen hallituspuolueen puheenjohtajasta oppositiopuolueen johtajaksi ei ole ollut ihan helppo, Paloheimo sanoo.

Hänen mukaansa kokoomuksen oppositiopolitiikan kärki on kohdistunut Rinteen hallituksen kritisoimiseen etenkin talouspolitiikassa.

–  Kritiikki on tullut vahvemmin esille kuin oman peruslinjan esittäminen.

Paloheimon mielestä perussuomalaisten Halla-aho on tuonut maltillisella tavalla ja onnistuneesti esille puolueensa linjaa julkisuudessa.

–  Halla-aholla on selvästi sordiino päällä, hillitty profiili myös näissä maahanmuuttokysymyksissä. Se on se taktiikka, jolla Halla-ahon johtama perussuomalaiset pyrkii kilpailemaan samoista äänestäjistä kokoomuksen kanssa.

PS:n gallupjohdolla ei toistaiseksi suurta vaikutusta

Viime kuukausina perussuomalaiset on vakiinnuttanut asemansa Suomen suosituimpana puolueena. Perussuomalaisia kannattaa eri mittausten mukaan 20–21 prosenttia suomalaisista. Kokoomus kisaa kakkossijasta pääministeripuolue SDP:n kanssa suunnilleen 17 prosentin kannatuksella.

Paloheimo ei usko, että perussuomalaisten gallupjohdolla olisi toistaiseksi ollut suurta vaikutusta puolueiden tekemään politiikkaan. Hän huomauttaa, että pesäeron tekeminen perussuomalaisiin on leimannut suomalaista politiikkaa jo kesästä 2017 lähtien, eli asetelma ei sinänsä ole uusi.

Tilanne voi kuitenkin muuttua, jos perussuomalaiset pysyy kannatuskyselyiden kärjessä lähelle seuraavia eduskuntavaaleja. Tämä aiheuttaisi Paloheimon mukaan hermostuneisuutta muissa puolueissa.

–  Jos eduskuntavaaleihin 2023 mennään niin, että perussuomalaiset on mielipidemittauksissa koko ajan suurin puolue, niin se synnyttäisi muissa puolueissa jollei paniikkia, niin ainakin suurta hätää, että mitä tässä pitäisi tehdä, Paloheimo arvioi.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.