Pesät odottavat jo kattohaikaroita - saapuminen voi venyä toukokuulle

Kattohaikaroiden havainnointiaika alkaa jälleen olla käsillä, kertovat lintuasiantuntijat. Ensimmäiset kattohaikarat ovat viime vuosina lentäneet Viron kautta Suomeen aikaisintaan huhtikuussa. Yli-intendentti Jari Valkama Luonnontieteellisestä keskusmuseosta Luomuksesta kertoo, että ainakaan pääsiäiseen mennessä kattohaikarahavaintoja ei tullut.

Saapuminen voikin venyä toukokuun puolelle, mikäli sää ei sitä ennen lämpene.

–  Pitäisi olla lämpimiä ilmoja ja kaakkoistuulia, ja nyt niitä ei ole kovasti ollut, sanoo luonnonsuojeluasiantuntija Tapani Veistola Suomen Luonnonsuojeluliitosta.

Valkama arvelee, etteivät haikarat montaa pesää Suomeen tee.

–  Kallistun siihen, että ne eivät pesi ollenkaan tai sitten sen tekee ihan vaan muutama.

 

"Olisi se komeaa, jos haikara tulisi"

 

Veistolan mukaan kattohaikaroiden pesimistä varten on eteläisessä Suomessa rakennettu muutamia kymmeniä tekopesiä kosteikkojen lähelle. Nekään eivät takaa, että pesiminen onnistuisi. Kattohaikara on itse asiassa onnistunut Suomessa pesimisessä ainoastaan kerran vuonna 2015, kun kattohaikarapariskunta sai kolme poikasta Koskella Varsinais-Suomessa. Viime vuonna pesiminen ei onnistunut lainkaan.

Koskella kattohaikaran tuloon on varmuuden vuoksi jälleen valmistauduttu ja pesimisalusta kahdeksan metrin korkeudessa on valmis, kertoo haikaraparin pesimispuuhia toissa vuonna seuraillut koskelainen Lauri Laukkanen.

–  Alkuperäistä pesää on käyty ruuvaamassa uudestaan, ja siihen on laitettu vähän lisää tukea. Kyllä se taas kestää, luontoharrastaja Laukkanen selvittää.

Hän kertoo rakentaneensa tekopesän myös omalle pihalleen. Materiaalina hän käytti vanhaa sähköpylvästä ja trukkilavaa.

–  Jos se haikara siihen tulisi, olisi se komeaa, Laukkanen haaveilee.

Vuonna 2015 kattohaikaran pesiminen oli mediasensaatio, kun sitä seurattiin paikallisen kameravalvontajärjestelmäfirman asettaman haikarakameran välityksellä ympäri Suomen. Laukkanen uskoo, että kamera asetetaan myös tulevana kesänä, jos kuvattavat vain lehahtavat paikalle.

 

Riittääkö haikaralle ravintoa?

 

Kattohaikaroita tavataan Suomessa vuosittain kymmeniä tai muutamia satoja. Asuinympäristönään ne suosivat kosteikkoja, ja ravinnoksi maistuvat etenkin sammakot mutta myös muut lintua itseään pienemmät eläimet, kuten myyrät.

Lintuharrastajat ovat kovasti odottaneet kattohaikaran jäämistä Suomeen, mutta kannan vakiintuminen on edelleen aika kaukana. Veistolan ja Valkaman mukaan kattohaikaraa eivät houkuttele alueet, joissa viljellään liian yksipuolisesti.

–  Suomessa pellot ovat aika tehokkaasti viljeltyjä, eivätkä haikarat viljanviljely- ja erikoisviljelyalueilta paljon ruokaa löydä. Riittääkö kosteikoilta riittävästi sammakoita ynnä muita ruuaksi? Valkama pohtii.

Valkaman mukaan kattohaikaran tulosta Suomeen ei ole suoranaista haittaa mutta ei hyötyäkään.

–  Sellainen hyöty niistä tietenkin on, että niitä on kiva katsella, hän myöntää.

Veistola katsoo, että komeutensa lisäksi kattohaikaran leviäminen Suomeen olisi hyödyllistä lajin säilymisen kannalta.

–  Olisihan se hienoa, jos niiden kanta täällä ja Itä-Euroopassa pysyisi hyvänä, kun Etelä-Euroopassa ne ovat vähentyneet.