Pielaveden Kirkkosaari oli keskellä kaikkea: "Viimeinen kirkko oli kirkkoherran mielestä väärässä paikassa"

On se hiukan kallellaan ja kierteellä.

Väinö Väänänen ja Marja Oksanen mittailevat Kirkkosaaren tapulia Pielaveden seurakunnan pyynnöstä.

– Ei tätä ennen ole katsottukaan. Nyt laitetaan tulokset ylös, niin myöhemmin näkee, painuuko pohja vai kallistuuko rakennus, Väänänen kertoo.

Pariskunta on juuri saanut päätökseen tapulin kattojen tervauksen, seinien maalauksen ja lahojen ylärakenteiden uusimisen.

– Katon viirissä oli vuosiluku 1748. Se kai on valmistumisvuosi, Väänänen pohtii.

Kyllä. Solakka kolmikerroksinen pohjalaistyyppinen renessanssitapuli on rakennettu vuonna 1748. Yhtä vanhat rakennukset ovat harvassa Pohjois-Savon mailla.

Tapuli muistuttaa vielä ajasta, jolloin Pielaveden kirkot sijaitsivat seitsemän kilometrin päässä nykyisestä keskustasta.

– Tämä paikka on ollut liikenteellisesti keskeinen jo esihistoriallisista ajoista lähtien. Näillä paikoilla on kivikautisia asumuksiakin, kertoo Kuopion kulttuurihistoriallisen museon yli-intendentti Tapio Laaksonen.

Kirkkosaari onkin sekä valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kohde että muinaisjäännöskohde.

Tapulin ympärillä olevalla aukealla seisoo vielä joitakin hautakiviä. Isoin niistä on muistomerkki.

"Nälkävuosina 1866–1868 kuolleitten 2 100 seurakuntalaisen muistolle", kivessä lukee. Muistomerkki on pystytetty vuonna 1967.

Samalla paikalla on vuosisatojen saatossa ollut kolme kirkkoa. Ensimmäinen niistä rakennettiin vuonna 1691.

Paikan valintaan vaikutti saaren keskeinen sijainti ja erityisesti vesistön merkitys liikkumiselle.

Ensimmäinen kirkko purettiin, kun se kävi liian ahtaaksi. Toinen, 1760-luvulla rakennettu kirkko paloi.

Kolmannen kirkon kohtalo oli kiinni kirkkoherrasta.

– Viimeinen kirkko oli kirkkoherran mielestä väärässä paikassa, koska hän halusi sen kylälle. Siksi viimeinen Kirkkosaaren kirkko purettiin 1882 ja hirret käytettiin Rannankylän koulun rakentamiseen, Tapio Laaksonen kertoo.

Samalla lakkautui hautausmaa, joka oli toiminut 1680-luvulta lähtien.

Vaikka hautausmaa on vuonna 2015 sananmukaisesti kuollut paikka, on sillä vuosisatojen saatossa riittänyt elämääkin.

Yksi mielenkiintoinen yksityiskohta on, että tunnettu ruotsalainen tiedemies Gustaf Retzius saapui Kirkkosaareen tutkimusmatkallaan kesällä 1873.

Hän tuli Hämeen suunnasta ja Savon jälkeen jatkoi matkaa Karjalaan.

Idea oli selvittää eri heimojen rodullisia eroja luustonmuotomittauksella.

Retzius sai paikalliselta haudankaivajalta apua hautojen avaamiseen ja keräsi Pielavedeltä kalloja, luita ja jopa kokonaisen luurangon.

Luut vietiin Ruotsiin, jossa ne yhä tänä päivänä ovat museokokoelmissa.

Samalla reissulla Retzius seuralaisineen etsi luita myös Nilakan saarista. Luita ei löytynyt, vaikka saaret olivat tuohon aikaan tunnettuja hautapaikkoja.

Syy hukkareissuun löytyy kirjeestä, jonka Retzius lähetti äidilleen Ruotsiin. Kirje on säilynyt jälkipolvien luettavaksi.

Siinä lukee, että Nilakan rannoilla asuneet ihmiset olivat hakeneet luut omiin noitamenoihinsa.

200 vuotta kirkkoelämää

– Vuonna 1683 pielavetiset saivat Viipurin piispa Petrus Bångilta luvan kappelikirkon rakentamiseen. Kirkon paikaksi valittiin nykyinen Kirkkosaari, koska se sijaitsi hyvien vesiyhteyksien päässä. Kirkko valmistui viimeistään vuonna 1691.

– Omaksi seurakunnaksi Pielavesi itsenäistyi 1811. Kappeliseurakunnan perustamisen aikaan asutus muodostui järven rannoille levittyneistä kalastajista ja kaskeajista.

– Saaressa ehti olla kolme kirkkoa kunnes vuonna 1878 uusi kirkko rakennettiin Pielaveden kirkonkylään.

– Tänä päivänä paikalla on enää kolmikerroksinen tapuli, joka on rakennettu vuonna 1748 Anders Brofallin johdolla.

– Peltojen keskellä sijaitsee myös nykyisin yksityisomistuksessa oleva pappila talousrakennuksineen. Kappalaisen pappilan suunnitteli kuopiolainen rakennusmestari P.J. Pitkänen ja se valmistui 1909 edellisen palossa tuhoutuneen paikalle.

Juhani Ahon ensirakkaus syttyi Vieremällä Anni-piikaan

Keuhkotauti ja psyykkiset sairaudet olivat erikoisalaa Siilinjärvellä

Tehdas nousi korven keskelle

Taipaleen kanavalla kallis hinta – sadat kuolivat työnsä ääreen

Syvänniemeltä vietiin rautaa ja lankarullia ulkomaille

Hautausmaa on täynnä harvinaisia muistomerkkejä

Suorat linjat suojelivat Kuopiota tulipaloilta

Väisälänmäki houkutteli taiteilijat ja tavikset

Varpaisjärven kirkko tehtiin kahdessa vuodessa

Pieksämäen vanha kirkko: harvinaista 1700-luvun maalaustaidetta