Pohjois-Savo oli rikollisten ja veropakolaisten lymypaikka

Nilsiän Pisanmäen laella on suuria kiviä, jotka eivät ole mitä tahansa lohkareita. Ne liittyvät Täyssinän rauhaan, jonka solmimisesta tuli toukokuussa kuluneeksi 420 vuotta.

Kuopion kulttuurihistoriallisen museon intendentti ja arkeologi Tanja Tenhunen etsii merkkejä ja tutkii kiviä pitkään. Pisan korkeimmalla kohdalla sijaitsevat rajakivet ovat peittyneet osaksi jäkälällä ja vierailijat ovat myöhemmin kaivertaneet niihin omia puumerkkejään, joten alkuperäisten kaiverrusten etsiminen ja tulkitseminen vie hetken.

Lopulta oikeat kivet löytyvät. Niissä näkyvät selvästi kolme kruunua ja niiden alla kirjaimet SRS, jotka merkitsevät Sigismund Rex Sweciaa, Ruotsin kuningasta.

– Rauhan solmimisen jälkeen rajaa alettiin käydä ruotsalaisten ja venäläisen komission voimin. Savon rajakomissio päätti työnsä Pisavuorelle. Ruotsalaisilla ja venäläisillä oli jatkosta erilainen käsitys, joten rajankäynti pysähtyi hetkeksi Pisaan, kunnes päästiin ratkaisuun ja rajalinja jatkoi kulkuaan Maanselkämäkeen ja Suomensuolle, Tenhunen kertoo.

Kivissä on kaikkien komissioiden kaiverrukset, sekä luoteeseen ja eteläkaakkoon osoittavat nuolet, jotka kertovat rajan suunnasta.

Pohjois-Savo oli pitkään epämääräinen raja-alue lännen ja idän välillä. Vuonna 1323 solmitun Pähkinäsaaren rauhan jälkeen Pohjois-Savo kuului suurimmaksi osaksi Venäjään, silloiseen Novgorodiin.

Elämä alueella oli rauhatonta. Raja-alueen levottomuus oli yksi syy siihen, miksei Pohjois-Savossa ollut tuohon aikaan kovinkaan pysyvää asutusta.

Savolaiset ja venäläiset joutuivat jatkuvasti rajaselkkauksiin ja tekivät hävitysretkiä rajan toiselle puolelle. Retkillä poltettiin ja ryövättiin kyliä.

– Oli uhkarohkeaa tulla asumaan itärajalle. Tarinoiden mukaan laitapuolen kulkijat tulivat tänne veroja pakoon tai muuten lain kouran ulottumattomiin, Tenhunen kertoo.

Täyssinän rauhassa raja siirtyi Pähkinäsaarta idemmäksi, koska se yritettiin vetää suomalaisen uudisasutuksen rajan mukaan. Täyssinän rauha rauhoittikin elämää hieman.

– Rauha piirsi myös uskontojen, tai oikeastaan etnisiteetin rajaa. Venäjän puolelle jäivät karjalaiset ja ortodoksit, Ruotsille luterilaiset savolaiset.

Pisalla voi rajakivien tutkimisen lisäksi tähystellä näyttäviä maisemia. Paikka on yksi valtakunnallisesti merkittävistä maisema-alueista.

– Merkittävät maisema-alueet ovat usein agraarimaisemia, mutta Pisa on aivan erilainen. Se on saanut merkinnän jylhän metsä- ja järviluontonsa ansiosta. Pisalla on myös harvinainen kallioperä, Tanja Tenhunen kuvailee.

Pisan itäreunalla on pitkä liuskekiviesiintymä ja pohjoispäädyssä 1700-luvun lopulta tunnettu Pirunkellari, joka on pieni vuorikristalliluola. Vuorikristalli on hyvin kirkasta ja puhdasta kvartsia.

Pisan hienoja maisemia on matkustettu ihailemaan harvinaisen varhain.

– Pisa oli jo 1800-luvulla varhaisen maisemamatkailun kohde. Suomalaisen kansallisaatteen hengessä haluttiin nähdä omaa isänmaata, dokumentoida sen maisemia ja sen avulla luoda suomalaista identiteettiä.

Pisalla käytiin Täyssinän rauhan rajaa

Täyssinän rauha solmittiin 420 vuotta sitten 18.5.1595 Täyssinässä, Venäjällä.

Rauha päätti Ruotsin ja Venäjän välisen 25 vuotta kestäneen sodan, Ison vihan.

Täyssinän rauha piirsi uusiksi Suomen itärajan, jota oli aiemmin määrittänyt epämääräinen Pähkinäsaaren rauhan raja.

Täyssinän rauhan rajakiviä löytyy muualtakin Pohjois-Savosta, muun muassa Kaavilta, Rautavaaralta ja Tuusniemeltä.

Rajakivet ovat usein vaikeasti saavutettavissa paikoissa, kuten saarissa tai korkeassa maastossa.

Rauhan rajaa on merkitty nimenomaan kivillä, koska ne pysyvät pitkään vahingoittumattomina.

 

 

Savon Helmet -juttusarjassa tutustutaan kulttuuriympäristöihin Savossa.

Juttusarja esittelee kesän aikana mielenkiintoisia kulttuuriympäristöjä Savossa.

Jokaisesta kunnasta esitellään yksi kohde.

Sarjan oppaina ovat arkeologi Tanja Tenhunen ja rakennustutkija Tapio Laaksonen Kuopion kulttuurihistoriallisesta museosta.

Juttusarja pohjautuu nettisivustoon Pulkka – Pohjois-Savon muisti (pohjois-savonmuisti.fi).

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Rautavaaralaiset talonpojat olivat sinnikkäitä raudanvalmistajia

Juankoskella asuttiin jo 10 400 vuotta sitten