Politiikantutkija: Punamultaa kyllä, vähemmistöhallitusta ei

Suomen seuraavakin hallitus on enemmistöhallitus. Se rakentuu keskustan ja SDP:n punamultayhteistyön varaan. Näin ennakoi politiikan tutkija Erkka Railo.

- Näyttää todennäköisemmältä, että keskusta hakee hallituskumppania vasemmalta kuin oikealta kokoomuksesta. Puolueilla on niin merkittävä erimielisyys kasvurahaston luomisessa ja valtion omaisuuden myynnissä, jotka ovat keskustan kärkiteemoja. Kokoomus vastustaa niitä ja SDP taas on suhtautunut ajatuksiin silmin nähden myönteisesti , toteaa politiikan tutkija Erkka Railo, joka työskentelee erikoistutkijana Turun yliopiston alaisesta Eduskuntatutkimuksen keskuksesta.

Railon arviossa hallitukseen nousee vaalituloksen mukaan joko perussuomalaiset tai pieniä puolueita.  Ylen torstaina julkistaman puoluekannatusmittauksen mukaan keskustan kannatus lähentelee 27 prosenttia. Esimerkiksi perussuomalaisten kannatus on laskenut noin 14 prosenttiin.

Perussuomalaisten kova eduskuntavaalitulos vajaat neljä vuotta sitten johti käytännössä Jyrki Kataisen (kok.) kuuden puolueen hallitukseen.  Vähemmistöhallitusta väläytelleet ovat käyttäneet tätä ideologisesti eripuraista hallitusta varoittavana esimerkkinä siitä, ettei enemmistöhallituksiin pidä pyrkiä muodostamaan kaikin keinoin.

- Oli Suomen onnettomuus, ettei perussuomalaiset ollut valmis hallitusvastuuseen. Se ei ollut valmis, koska oli niin nuori porukka eikä kyennyt tekemään päähallituspuolue kokoomuksen kanssa yhtenäistä EU-politiikkaa, Railo muistuttaa.

Hän arvelee, että keskustan hyvin todennäköiseltä vaikuttava vaalivoitto lieventää perussuomalaisten viime vaaleissa synnyttämää pattitilannetta.  Perussuomalaiset pystyvät Railon mukaan paremmin hallitusyhteistyöhön keskustan kuin kokoomuksen kanssa.

Keskustaa lähellä olevan Keskustaa lähellä olevan Ajatuspaja e2:n johtaja Karina Jutila kirjoitti taannoin Kanava-lehteen artikkelin, jossa suositeltiin vähemmistöhallitusta Suomeen. 

Ruotsin vähemmistöhallitus kaatui käytännössä keskiviikkona, mutta Jutilaa se ei hetkauta. Hän kaipaa edelleen Suomeen vähemmistöhallitusta.

- Minun mielestäni se on välttämätöntä, jos edessä on tällainen vaalikausi kuin nyt on ollut, hän sanoo.

Vähemmistöhallituksen olisi Jutilan mukaan oltava maltillinen, ei siis ideologista politiikkaa tavoitteleva.

Mahdolliset yhteistyökumppaneita oppositiosta saavat teemat puolestaan rakentuisivat työllisyyden, rakennemuutoksen ja energiapolitiikan ympärille, Jutila hahmottelee.

Hän vetoaa Tanskan vähemmistöhallitusten toimivaan esimerkkiin.  Kun hallitukset hakevat yhteistyökumppaneita parlamentista, se tekee parlamentista aktiivisen, keskustelevamman ja avoimemman. Opposition työhön tulee mielenkiintoa ja motivaatiota, samoin politiikan seuraamiseen.

Erkka Railo on aivan eri linjoilla.

-En ymmärrä välillä sitä nostalgian huumaa, joka tuntuu suomalaisessa keskustelussa päätään nostavan, hän hämmästelee.

Railo muistuttaa, että Suomen aiemmat vähemmistöhallitukset ovat olleet pakon sanelemia väliaikaisratkaisuja, joihin joutumista kaikki pitivät huonona asiana.

-Vähemmistöhallituksiin jouduttiin, koska eri puolueet olivat eri aikoina esimerkiksi ulkopoliittisessa paitsiossa, joten niitä ei voinut päästää hallitukseen, tai sisäisesti niin rikkinäisiä, etteivät ne kyenneet kantamaan hallitusvastuuta, hän perustelee.