Porojen vapaa laidunnus herättää ärtymystä, mutta sen lopettaminen vaarantaisi Suomen valtiota vanhemman elinkeinon

Asiantuntijat eivät innostu porojen aitaamisesta niiden aiheuttamien vahinkojen vähentämiseksi. Kysymys porojen laidunnuksesta pihoilla ja viljelyksillä on kuuma ennen kaikkea poronhoitoalueen eteläosissa. Esimerkiksi Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliitto MTK on vaatinut porojen aitaamista.

Luonnonvarakeskuksen tutkija Jouko Kumpula sanoo, että jos porot jollakin alueella päätetään laittaa aitaukseen, se koituu poronhoidon lopuksi alueella. Poro ei ole sopeutunut tarhaelämään, ja aitaaminen tekisi elinkeinosta syvästi tappiollista.

Maa- ja metsätalousministeriön neuvotteleva virkamies Tapani Sirviö sanoo, että vaatimukset porojen aitaamisesta ovat äärimmäisen turhautumisen ilmaisuja.

–  Ne eivät ole saaneet laajaa kannatusta viljelijöiden tai asukkaiden keskuudessa.

Paliskuntien yhdistyksen toiminnanjohtaja Anne Ollila näkee asian siten, että ihminen on tullut liian lähelle poroja. Hän muistuttaa, että poronhoito on elinkeinona vanhempi kuin Suomi valtiona. Se tulisi ottaa huomioon.

–  Poronhoitoalueella maanomistus on aina sisältänyt pororasitteen, Ollila sanoo. Poronhoitoalueella on hänen mukaansa siedettävä se, että porot ovat lähellä.

 

Jäkäläkato hirvittää

 

Porojen kulkeminen vapaana on omiaan ärsyttämään poronhoitoalueen porottomia asukkaita. Asia käy ilmi maa- ja metsätalousministeriön porokyselystä, jolla ministeriö halusi selvittää juuri vapaan laidunnusoikeuden nauttimaa hyväksyntää.

–  Elinkeinon tulee kiinnittää asiaan huomiota, Tapani Sirviö maa- ja metsätalousministeriöstä painottaa.

Kuumimmat kiistatilanteet ovat paliskuntien yhdistyksen Ollilan mukaan yksittäisiä ja paikallisia, ja ne ovat ratkaistavissa paikallisen sovittelun keinoin pikemmin kuin lainsäädännöllä.

Kun eteläisellä poronhoitoalueella keskustellaan eniten siitä, miten porot tulevat pihoille ja viljelmille, pohjoisessa puhutaan eniten Lapin jäkäläkadosta ja sitä seuraavasta luonnon köyhtymisestä. Moni syyttää tästä porojen lukumäärää.

Poronhoitajat sanovat jäkäläkadon olevan seurausta siitä, että porojen laidunmaat ovat pirstoutuneet muun maankäytön takia. Tähän on päätymässä myös Luonnonvarakeskus tutkimuksessaan.

 

Vahinkojen arviointia uudistetaan

 

Poronhoitolaki on vuodelta 1990, ja sen uudistamista ovat toivoneet sekä poronhoitajat että poronhoitoalueella asuvat. Ensimmäisiä askelia tähän suuntaan otetaan, kun poronhoitolaissa mainittujen arviointilautakuntien toimintaa uudistetaan. Uudistuksella selkeytetään porojen aiheuttamien vahinkojen arviointia ja ehkäistään vahinkojen korvauksiin liittyviä ongelmia.

Poronhoito-oikeuteen ei olla puuttumassa, eikä muita poronhoitolain muutoksia ole valmisteilla, Sirviö kertoo.

Poronhoitolain kokonaisuudistaminen jää Sirviön mukaan seuraavalle hallitukselle. Sitä ennen Luonnonvarakeskus, Suomen ympäristökeskus ja Lapin yliopisto tutkivat poronhoidon taloudellisia, ekologisia ja sosiaalisia vaikutuksia.