Presidentti nimitti valtakunnansyyttäjäksi Raija Toiviaisen

Presidentti Sauli Niinistö on nimittänyt valtakunnansyyttäjäksi Raija Toiviaisen, joka on hoitanut valtakunnansyyttäjän työtehtäviä viime vuoden maaliskuusta saakka.

Ylin syyttäjä johtaa Valtakunnansyyttäjänvirastoa ja koko syyttäjälaitosta sekä vastaa muun työn lisäksi muun muassa poliisirikosten tutkinnasta.

Viime vuosina tutkittavaa on riittänyt. Esimerkiksi entistä ja nykyistä korkeaa poliisijohtoa syytetään pian oikeudessa puutteista Helsingin huumepoliisin tietolähdetoiminnan järjestämisessä ja valvonnassa.

Tuorein merkittävä rikosepäily koskee taas kerran Helsingin huumepoliisin ex-päällikköä Jari Aarniota. Kyse on Aarnion kiistämästä epäilystä, jonka mukaan hän olisi tiennyt vuonna 2003 palkkamurhasta ja jättänyt sen estämättä.

Raija Toiviaisen käsityksen mukaan tuorein poliisirikosepäily on peräpeiliin katsottuna täysin poikkeuksellinen, mutta muuten hän ei halua kommentoida yksittäisiä rikosepäilyjä tai syytteitä. Hän uskoo kuitenkin, että korkeiden viranomaisten viime vuosien kujanjuoksulle on löydettävissä selitys.

– Pidän hyvin todennäköisenä, että ymmärrämme nyt paremmin, mikä on korruptatiivista toimintaa. Ja mikä on juuri sillä tavalla paheksuttavaa, että yhteiskuntaa halutaan siltä suojata.

Korruptatiivisella toiminnalla Toiviainen tarkoittaa viranomaisiin kohdistuvia lahjontarikoksia, suosimista, esteellisyystilanteita ja muita virkarikoksia, jotka sujahtavat käsitteen alle.

– Sehän on aivan hirvittävän tärkeää, että olemme äärimmäisen valistuneita sen suhteen ja löydämme kaikki mätäpesäkkeet. Sellaista ei saa olla. Se murentaa koko oikeusvaltion periaatetta ja heikentää uskoa viranomaistoimintaan.

 

Greco suositteli opettelemaan korruption tunnistamista

 

Toiviaisella on ajattelulleen perusteita myös aiemmalta uraltaan. Hän oli aikanaan Suomen valtuuskunnan jäsenenä, kun Euroopan neuvoston korruptionvastainen toimielin Greco tarkasti Suomen vuonna 2000 ensimmäistä kertaa.

– Suomesta ei löydetty oikein mitään. Se oli erikoista Euroopan neuvostossa, ja Suomen raportista keskusteltiin aika paljon. Ensimmäiseksi suositukseksi tuli, että viranomaisten keskuudessa pitää huolehtia siitä, että tunnistetaan suomalainen korruptio.

Toiviaisen mukaan on täysin mahdollista, että viranomaiset eivät ole osanneet tunnistaa korruptiota Suomessa.

– Sehän on totta, että meillä ei ole katutason lahjontaa. Meillä on vaikeasti selvitettävää rakenteellista korruptiota. Se pitää saada loppumaan ja selvitettyä.

Toiviainen sanoo toivovansa silti hartaasti, että esimerkiksi poliisissa pintaan nousseet virkarikosjutut osoittautuvat lopulta yksittäistapauksiksi eivätkä laajemmaksi toimintakulttuuriksi.

– Ajattelen, että poliisejakin on noin 7 000. Jos siellä yksi tai kaksi tai muutama tekee jotain, voidaanko sitä yleistää ihan vielä koko organisaation ongelmaksi? Omasta mielestäni näin ei ole.

 

Edeltäjä tuomittiin

 

Tämän vuoden tammikuussa valioneuvosto irtisanoi Toiviaisen edeltäjän Matti Nissisen, joka oli lainvoimaisen tuomion mukaan ostanut syyttäjälaitokseen koulutusta veljensä firmalta. Oikeusministeri Antti Häkkänen (kok.) kommentoi tuolloin, että Nissisen jatkaminen virkarikostuomion jälkeen olisi uhannut oikeusjärjestelmän toimintakykyä, uskottavuutta ja luotettavuutta.

Toiviaisen mukaan Nissisen tapaus aiheutti paljon keskustelua syyttäjälaitoksen henkilökunnassa. Hän kuitenkin toteaa, että asia on käsitelty perusteellisesti oikeuskanslerin syyteharkinnan ja korkeimman oikeuden tuomion ansiosta.

Toiviainen uskoo, että asia ei aiheuta enää keskustelua tai huolta syyttäjälaitoksessa.

– Voin vakuuttaa, että syyttäjälaitoksessa tämä on todellakin yksittäistapaus.