Professori: Harvoin istuva pääministeri haluaa hajottaa eduskunnan – "Pitää muistaa, että Sipilä on hieman erilainen poliitikko"

Eduskunnan hajottaminen ja uusien eduskuntavaalien järjestäminen hyödyttäisi lähinnä pääministeri Juha Sipilän (kesk.) poliittisia vastustajia, arvioi Vesa Vares, Turun yliopiston poliittisen historian professori. Vareksen mukaan vaikuttaa siltä, että Sipilän puheiden taustalla on enemmän turhautuneisuutta kuin todellisia aikeita.

– Aika harvoin istuva pääministeri haluaa hajottaa eduskunnan, sanoo Vares.

Uusista vaaleista hyötyisivät Vareksen mukaan lähinnä oppositiossa olevat demarit ja vihreät. Demareiden kannatus on viime gallup-kyselyjen perusteella nousussa, ja vihreillä menisi Vareksen mukaan hyvin vaikka gallup-luvuista leikkautuisikin vaaleissa pari prosenttiyksikköä.

Hallitusryhmistä vain kokoomus selviäisi vaaleista kuivin jaloin – keskustan kannatus on ollut laskussa, siniset taas jäisivät vaaleissa todennäköisesti pienpuolueeksi.

Hallituksen kaatuminen ja etenkin ennenaikaiset vaalit merkitsisivät Sipilälle monienkin isojen hankkeiden jäämistä kesken, toteaa Vares. Juuri mitään etuja taas ei olisi näköpiirissä.

– Toisaalta pitää muistaa, että Sipilä on hieman erilainen poliitikko ja tottunut siihen, että asiat sujuvat hiukan toisella tyylillä. Eli kun tehdään sopimuksia, niissä pysytään ilman, että niitä tarvitsee jatkuvasti pitää esillä, arvioi Vares.

Pääministeri esittää, presidentti määrää 

Perustuslain mukaan ennenaikaiset eduskuntavaalit määrää presidentti. Nykyisten valtaoikeuksiensa nojalla hän ei voi hajottaa eduskuntaa oma-aloitteisesti, vaan se tapahtuu pääministerin perustellusta aloitteesta. Perustuslain mukaan presidentin tulee lisäksi kuulla eduskuntaryhmiä ennen päätöstä.

– Ennenaikaiset vaalit eivät enää ole sellainen asia, jolla presidentti voi uhata tai viheltää pelin poikki. Eduskunnan hajottaminen on Suomessa todella harvinaista, onkohan sitä tapahtunut kertaakaan vuoden 1975 jälkeen, muistelee Vares.

Viimeksi kuluneet kolmisenkymmentä vuotta Suomessa on ollut melko laajapohjaisia hallituksia, jotka ovat istuneet koko vaalikauden. Yksittäisiä ministereitä kyllä on vaihdettu.

Jos hallitus kaatuisikin, se ei välttämättä johtaisi ennenaikaisiin vaaleihin. Mahdollista on myös selvitellä, millainen uusi hallitus eduskunnan nykyisten voimasuhteiden perusteella olisi koottavissa, Vares muistuttaa.

Seuraaviin säännönmukaisiin eduskuntavaaleihin on nyt noin vuosi. Vareksen mukaan voi ajatella, että yhtä hyvin voi vaalit järjestää vähän aikaisemmin – tai toisaalta niin, että ennenaikaisia vaaleja ei kannata järjestää, kun vaalikautta on joka tapauksessa näin vähän jäljellä.

– Tämä asia on vähän kiikun-kaakun, sanoo Vares.