Professori eduskuntavaaleista: On siirrytty tilanteeseen, jossa useampi tasaväkinen puolue kilpailee keskenään

Helsingin yliopiston yleisen valtio-opin professorin Hanna Wassin huomio kiinnittyi vaalituloksessa erityisesti puolueiden fragmentoitumiseen eli jakautumiseen entisestään. Hänen mukaansa nyt on siirrytty tilanteeseen, jossa useampi tasaväkinen puolue kilpailee keskenään.

Wassin mukaan äänestäjäkunta on eriytynyttä ja äänestäjillä on monessa asiassa erilaisia intressiyhdistelmiä, joita ei ole aiemmin totuttu näkemään.

Wassin mukaan on virhetulkinta ajatella, että kahtiajako olisi syventynyt. Hän sanoo, että kyse on vastapoolien vaihtelusta sen mukaan, mitä asia koskee.

Vasemmisto-oikeistoulottuvuuden lisäksi jakolinjat ovat nykyään moninaisempia, hän sanoo.

Puolueet jakaantuvat esimerkiksi ilmasto- ja maahanmuuttokysymyksissä. Wass sanoo, että nyt on siirrytty nelikentästä eli vasemmisto-oikeisto-ulottuvuudesta ja arvoliberaali-arvokonservatiivi-ulottuvuudesta piirakkamalliin, jossa eri viipaleilla puolueet ryhmittyvät eri yhdistelmiin.

"Onhan tässä selvästi tällaista protestimielialaa"

Toinen kiinnostava asia oli Wassin mukaan perussuomalaisten nousu, jota perussuomalaiset eivät välttämättä itsekään kyenneet näkemään.

– Pohdin, että tässä on myös hieman tällaista Trump-ilmiötä, että politiikan kommentaattorit eivätkä tutkijatkaan sitä hahmottaneet.

Wass pohtii, elävätkö tutkijat ja kommentaattorit sen verran erillään ihmisten liikkeistä ja tarpeista, ettei suosiota nähty.

– Onhan tässä selvästi tällaista protestimielialaa.

Hän uskoo perussuomalaisten nousun taustalla olevan myös sen, että puolue sai houkuteltua uurnille epävarmoja äänestäjiä ja niitä, jotka eivät tavallisesti äänestä ollenkaan.

Wassin mukaan perussuomalaiset onnistui myös ilmastoteemassa ottamaan vahvan asiaomistajuuden tarjoamalla äänestäjille erilaisen tulokulman, joka oli monesta varmaan myös helpottava.

Hallitusneuvottelut ovat stressitesti koko järjestelmälle

Wass ennustaa, että hallitusneuvotteluista tulee erittäin kinkkiset.

– Ydinkysymys on, että jos ihmiset ajattelevat, että äänestäminen on keino saada muutosta aikaan, niin silloin äänestystuloksen pitäisi näkyä hallitusneuvotteluissa.

–  Ei ole demokratian toimivuuden kannalta kannattavaa, jos perussuomalaisten vahvan nousun jälkeen heidän äänestäjillään pyyhitään pöytää, hän sanoo.

Wassin mukaan hallituksen muodostaminen ei ole vain matematiikkaa, vaan sen pitäisi heijastella myös vaalitulosta.

– Vihreitäkään ei voi mitenkään sivuuttaa.

Hallituksessa pitäisi siis heijastua vaalitulos, mutta myös ideologisen liiman olisi oltava tarpeeksi vahva.

–  Monenkirjavassa ideologisessa kokoonpanossa heikkenee politiikan tehokkuus ja päätösten teko.

Wassin mukaan nyt käytävät hallitusneuvottelut ovat stressitesti koko järjestelmälle.

–  Meillä on hirveä huoli, että ihmiset eivät äänestä. Jos nyt saatiin uusia äänestäjiä aktivoitua, sen pitäisi tavallaan positiivisella tavalla näkyä. Ei pidä kauhistella, että nyt äänestettiin väärin tai jotenkin vastuuttomasti.

Wass arvioi, että äänestysvilkkaus nousi pitkälti sen takia, että perussuomalaiset saivat houkuteltua nukkuvia äänestäjiä uurnille.

–  Jos äänestysaktiivisuuden nousu on jotenkin poliittista osattomuutta kokevista lähtöisin, se tulee ottaa vakavasti ja heijastua lopullisessa hallitusratkaisussa.

Hän huomauttaa, ettei vielä tiedetä, mistä äänestysaktiivisuuden nousu johtuu.

–  Jos perussuomalaiset pidetään ulkona (hallituksesta), se pitää pystyä ideologisesti perustelemaan läpinäkyvästi. Koko ajan hoetaan, että äänestämällä voi vaikuttaa, ja jos kansalaisten tahto ei näy, se on järjestelmän hyväksyttävyyden kannalta paha juttu, Wass sanoo.