Professorit: Työsopimuslain esitysluonnos on täynnä ongelmia

Oikeusoppineet tyrmäävät hallituksen esitysluonnoksen uudeksi työsopimuslaiksi. Työ- ja sosiaalioikeuden professori Jaana Paanetoja Lapin yliopistosta ja työoikeuden professori Seppo Koskinen Turun yliopistosta näkevät työ- ja elinkeinoministeriön luonnoksessa suuria ongelmia. Professorit pitävät perjantaina lausuntokierrokselta palannutta luonnosta turhan monimutkaisena ja huonosti valmisteltuna.

Hallitus esittää, että määräaikaisen työsopimus voidaan tehdä vuoden aikana enintään kolmesti ilman perusteltua syytä, jos työntekijä ei ole edeltäneen kahden vuoden aikana ollut työsuhteessa samaan työnantajaan. Työllistämissopimuksiksi ristittyjen sopimusten kesto ei saa ylittää vuotta.

Paanetojan mielestä määräaikaista työsopimusta käsittelevään kohtaan on jäänyt merkittävä valuvika, joka heikentää sellaisenaan sekä työnantajien että työntekijöiden asemaa. Esityksessä ehdotetaan, että vuoden määräaika alkaisi kulua, kun työsopimus solmitaan.

– Se tarkoittaa sitä, että työntekijän kanssa pitäisi sopia työnteosta vasta samana päivän kuin työ alkaa. Eihän tällä ole mitään tekemistä käytännön kanssa.

Paanetoja antaa esimerkin. Työhaastattelu on helmikuussa, ja työnantajan kanssa sovitaan, että työt alkavat huhtikuun alussa. Sopimus töiden aloittamisesta on jo sellaisenaan työsopimus, ja siten vuoden määräaika alkaisi kulua.

Seppo Koskinen pitää hallituksen päivitettyjä suunnitelmia turhan monimutkaisina. Hänen mukaan hallitusohjelman alkuperäinen, yksinkertainen suunnitelma oli parempi.

– Siinä voitiin solmia yksi määräaikainen työsopimus ilman perusteltua syytä, ja sen kesto oli maksimissaan yksi vuosi. Maallikoiden hoidettavat asiat eivät saa olla liian monimutkaisia.

Koeajan pidentäminen paras osa

Hallitus haluaa pidentää myös koeaikaa nykyisestä neljästä kuukaudesta kuuteen kuukauteen. Työnantaja voisi myös pidentää koeaikaa, jos työntekijä sairastuu sen aikana. Tämä jakaa professoreiden näkemyksiä. Molemmat professorit pitävät silti koeajan pidentämistä parhaana osana hallituksen esityksessä.

– Työnantajalle pitäisi oikeuden ohella säätää myös velvoite koeajan pidentämiseen, jos työntekijä sairastuu koeajalla, Paanetoja toteaa. Tietenkin edellyttäen, että työntekijä haluaa jatkaa.

Koskinen ei pidä koeajan pidennystä tarpeellisena.

– Työnantaja ehtii kyllä arvioimaan kuudessa kuukaudessa millainen työntekijä on, vaikka työntekijä olisi poissa hetken. Miksi tästä tehdään turhan monimutkaista?

Uudistuksista halutaan määräaikaisia

Irtisanotun työntekijän takaisinottovelvollisuus halutaan lyhentää yhdeksästä kuukaudesta neljään kuukauteen.

– Tällä muutoksella päästään uudistamaan nopeasti työvoimaa. Ei tällä työllisyyttä lisätä, Paanetoja sanoo.

Koskinen ymmärtää syyt takaisinottovelvollisuuden lyhentämisen taustalla, mutta näkee siinä ongelmia. Pahimmillaan muutos johtaa hänen mukaansa käräjäoikeuden oven tiuhaan liikkeeseen.

– Vaarana on nyt, että uuden työntekijän palkkaus neljän kuukauden jälkeen osoittaisi irtisanotulle, että hänen irtisanomiselle ei ollutkaan laillista irtisanomisperustetta, hän jatkaa.

Koskinen kritisoi myös käytäntöä sitoa takaisinottovelvollisuus irtisanomisajan pituuteen, vaikka se pitäisi määritellä työsuhteen keston mukaan.

Koskisen mukaan uudistukset pitäisi toteuttaa määräaikaisina. Hän maalaa myös synkkää kuvaa "paketin" työllisyysvaikutuksista

– Näinä ankeina aikoina mikään ei taida helpottaa työllistymistä, vaikka mitä tekisi.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

"Sipilän hallituksella on taipumus tehdä tasa-arvoa heikentäviä esityksiä"