Psykologi: Aikuiset pelkäävät lapsia

Aikuiset eivät ole niin aikuisia kuin heidän pitäisi olla. He ovat tulleet aroiksi ja pelkäävät lapsia; minkä näille voi.

Psykologi Keijo Tahkokallio herätteli viime viikolla Iisalmessa vanhempia miettimään lasten kasvatusta.

Varovainen lähestymistapa hiipii Tahkokallion mukaan myös ammattityöhön. Aikuiset ovat liian ystävällisiä lapsille ja kyselevät heiltä, mitä haluaisit syödä, lähtisitkö kotiin, haluaisitko mennä ulos.

– Aikuiset ovat miellyttäviä lapsille, koska eivät uskalla sanoa suoraan. He pelkäävät lasten tunteita, jotka usein tulevat ryöppynä, koska lasten itsesäätely ei ole kehittynyt, Tahkokallio sanoo.

Itsesäätelyn avulla lapsi säätelee tekojaan ja tunteitaan. Jos se ei kehity, lapsen itsenäistyminen viivästyy.

Itsesäätelyn kehittymisestä Tahkokallio ottaa esimerkiksi karkit. Lapsi hakeutuu luontaisesti kohti ihmisen perustunnetta, mielihyvää, jota makean syöminen tuo.

– Vanhemman tehtävä on opettaa, ettei makeaa voi syödä mielin määrin. Aikuisen pitää sietää lapsen tunteet, jotka rajoittamisesta koituvat ja auttaa häntä kestämään omia tunteitaan.

Lapset oppivat hillitsemään itseään, kun he tarkkailevat vanhempiaan. Lapset peilaavat tunnetilansa aikuisella. On turvallista menettää malttinsa, kun aikuinen pysyy tyynenä.

Tahkokallio muistuttaa, että tämän vuoksi aikuisten ei pidä pelätä lasten tunteita eikä valita sellaisia käyttäytymismalleja, joissa niitä ei tule.

– Miellyttävässä pysyminen estää kehityksen. Ponnisteluista kasvaa vahvemmaksi ja onnistumisista syntyy iloa. Elämän tärkeät asiat täytyy voittaa itselleen.

Aikuisen täytyy tehdä päätökset toisestakin syystä. Lapset kärsivät, jos he joutuvat päättämään itsestään tai koko perheestään.

– Lasten ei kuulu sanella, mitä he haluavat syödä, koska he samalla joutuvat päättämään koko perheen aterioista. Lapset haluavat olla lapsia. Huoli on painolasti, eikä huolehtiminen kuulu lapsille.

Aikuisten päättämättömyys johtaa helposti lasten turhalta näyttävään kiukutteluun. Temppuilulla on kuitenkin päämäärä.

– Lapset ovat hyvin fiksuja. He tietävät, että kun aikuisen pinna kärähtää, hänestä tulee päätöksentekokykyinen.

Jämäkällä päätöksenteolla lapsille saadaan myös hyvät tottumukset pienestä pitäen.

– Jos eletään huonoa elämää, huonoon ehtii tottua eikä siitä pääse eroon. Jos lasten esimerkiksi annetaan kohdella leikkikavereita kehnosti, he tottuvat kohtelemaan toisia niin.

Lapsen tottumuksia voi muuttaa helposti, mutta aikuisen ei.

– Aikuiset valittavat, että joka ainoa kerta pitää sanoa samasta asiasta. Toistaminen on oikeasti hienoa, koska niin syntyy tottumus.

Lapset täytyy esimerkiksi opettaa laittamaan kenkänsä eteisessä paikoilleen, koska jokaisen kuuluu korjata omat jälkensä. Muuten joku toinen joutuu tekemään sen.

Se joka korjaa toisen jäljet, ei pidä sotkijasta, koska sotkija käyttää muiden anteliaisuutta hyväkseen. Ihminen ei voi menestyä, jos hän ei saa ystäviä eikä ole pidetty.

– Kyynärpäillä voi saada rikkauksia, mutta ei tulla pidetyksi. Pidettynä olo johtaa onnellisuuteen.

Fakta: Vanhempi huolehtii lasten ravinnosta, unesta ja liikunnasta

Lapsi tarvitsee riittävästi ruokaa, unta ja liikuntaa.

Aikuinen päättää niistä, koska ne vaikuttavat lapsen hyvinvointiin perustavanlaatuisesti.

Jos lapsi päättää syömisistään, ravinnosta tulee liian yksipuolista.

Perheen on hyvä syödä yhdessä ainakin yksi ateria päivässä.

Ruokapöytä on tärkein paikka opetella käytöstapoja. Sen ääressä pyydetään ja annetaan sekä opitaan keskustelemaan ja nauttimaan ruuasta. Kaikissa kulttuureissa ympäri maailman läheisillä ihmisillä ja ystävillä on tapana kokoontua ruokapöydän ympärille nauttimaan. Yhteinen ruokailu on osa sosiaalisuutta.

Lapset purkavat energiaa liikkumalla. Jos lapset saavat päättää liikunnasta, he pelaavat mieluummin sisällä ruudun ääressä.

Alle kouluikäiset tarvitsevat unta 11–12 tuntia yössä, alakouluikäiset 10 tuntia ja yläkouluikäiset 9 tuntia. 16-vuotiaana unentarve alkaa vähetä, ja 18-vuotiaat pärjäävät aikuisen unimäärällä. Yksilöllisiä vaihteluita on.

”Lasten kanssa täytyy elää kotona tavallista elämää. Kasvatus ei vaadi muuta.”

Lähde: Keijo Tahkokallio

Jatkuva viriketulva tukahduttaa lapsen