Pulkka alle ja pullaa poskeen, mutta miksi? – 6 faktaa laskiaisesta

Pulkkamäissä riittää vipinää, ja pulla maistuu yhdelle jos toisellekin – joko hillolla tai mantelimassalla. Tänään vietetään laskiaissunnuntaita ja ylihuomenna laskiaistiistaita. Muistatko, miksi laskiaista vietetään, milloin se koittaa ja miksi silloin syödään hernekeittoa? Etsimme vastauksia laskiaiseen liittyviin kysymyksiin.

1. Miksi laskiaista vietetään?

Laskiainen liittyy pääsiäisjaksoon. Pääsiäisen odotus alkaa laskiaissunnuntaista. Varsinaisesti laskiaista juhlitaan laskiaistiistaina, ja sitä seuraavasta keskiviikosta alkaa 40 päivän pääsiäispaasto. Paastopäiviksi ei lasketa sunnuntaipäiviä.

Laskiaisen vietto on peräisin katoliselta keskiajalta, jolloin myös meillä paastottiin. Suomessa juhlitaan edelleen laskiaistiistaita, vaikka uskonto ei enää edellytä paastoamista.

2. Mistä laskiainen-sana tulee?

Laskiainen-nimen alkuperä on epävarma. Monet kielentutkijat kannattavat tulkintaa, jonka mukaan sana juontuu laskea-verbistä: laskiaisesta aletaan laskea paastopäiviä. Toinen suosittu selitys on ollut, että laskiaisena "laskeudutaan" paastoon.

3. Mikä on tuhkakeskiviikko?

Pääsiäispaasto alkaa siis laskiaistiistaita seuraavasta keskiviikosta, tuhkakeskiviikosta. Tuhkakeskiviikko on saanut nimensä siitä, että Raamatussa säkkiin pukeutuminen ja tuhkan ripotteleminen pään päälle ovat eräs vertauskuva katumuksesta ja parannuksesta. Paastonaikaan liittyy katumus.

3. Milloin laskiaista vietetään?

Kirkollisessa kalenterissa laskiainen koittaa seitsemän viikkoa ennen pääsiäistä. Koska pääsiäisen ajankohta vaihtelee, myös laskiaisen ajankohta elää. Tänä vuonna laskiaissunnuntai on 7. helmikuuta, laskiaistiistai 9. helmikuuta ja tuhkakeskiviikko 10. helmikuuta. Pitkäperjantai koittaa 25. maaliskuuta.

4. Miksi laskiaisena lasketaan mäkeä sekä syödään hernekeittoa ja laskiaispullia?

Katolisissa maissa laskiaista vietetään edelleen riehakkain karnevaalein. Suomessa vastine ovat olleet mäenlasku ja hevosajelut.

Sana karnevaali tulee latinan ilmaisusta carne vale – "liha on sallittua" tai "hyvästit lihalle". Laskiaisena syötiin mahat täyteen, koska paaston alkaessa lihasta ja herkuista luovuttiin. Suomessa perinteeksi ovat muodostuneet hernekeitto ja laskiaispullat.

5. Miksi mäessä huudettiin pitkiä pellavia?

Kun paaston vaatimus lakkasi, laskiaista alettiin viettää paastoon laskeutumisen sijaan työn juhlana. Laskiaiseen liittyi monia uskomuksia, taikoja ja tapoja, jotka liittyivät nimenomaan naisten töihin. Naisten piti esimerkiksi pitää koko laskiaistiistai hiuksiaan hajallaan, sukia niitä tiheään ja pukeutua valkoisiin vaatteisiin, jotta pellavista tulisi puhtaita ja kuituisia, kiiltäviä ja vaaleita. Pellavien ja hampun pituuden kertoi se, kuinka pitkälle kelkka liukui laskiaismäessä. Taian tehoa lisättiin huutamalla mäkeä laskiessa pitkiä pellavia ja isoja nauriita.

Sittemmin uskomukset ovat jääneet historiaan, ja tämän päivän laskiainen on lähinnä iloinen ulkoilupäivä.

6. Miksi torstaita pidetään hernekeittopäivänä?

Torstaista tuli hernekeittopäivä, koska katolisella ajalla perjantai oli paastopäivä ja siksi torstaina syötiin sianlihalla vahvistettua hernekeittoa.

Lähteet: Evankelis-luterilainen kirkko, kaikkijuhlista.fi