Puolue painaa uurnilla jopa ehdokasta enemmän –  eduskuntavaalien henkilökeskeisyyttä usein liioitellaan, tutkijat arvioivat

Puoluevalinta on avainroolissa, kun äänestäjät tutkailevat ehdokaslistoja huhtikuun eduskuntavaaleissa.

Puolueen painoarvo eduskuntavaalien äänestyspäätöksessä on 2000-luvulla korostunut. Suomen vaalitutkimusportaalin mukaan 2010-luvun eduskuntavaaleissa puolue painoi äänestyspäätöksessä jo hieman ehdokasta enemmän. Sama suuntaus näkyy tammikuussa julkaistussa Kunnallisalan kehittämissäätiön tutkimuksessa.

Eduskuntavaalien ehdokaskeskeisyyttä liioitellaan usein, arvioivat e2 Tutkimuksen tutkijat.

–  Ajatus siitä, että puolueen merkitys olisi heikentynyt viime vuosien aikana, ei pidä tilastojen valossa paikkaansa, sanoo valtiotieteiden tohtori Ville Pitkänen.

Puolueiden vetovoiman hiipumisesta on puhuttu paljon presidentinvaalien yhteydessä. Presidentti Sauli Niinistö valittiin toissa vuonna jatkokaudelle valitsijayhdistyksen kautta ja moni muukin ehdokas pyrki aktiivisesti häivyttämään puoluetaustaansa. Samaan aikaan puolueita on arvosteltu näköalattomuudesta, aatteellisesta tyhjentymisestä ja kyvyttömyydestä uudistua.

Presidentinvaali on kuitenkin leimallisesti henkilövaali, jossa ehdokkaiden on kyettävä yhdistämään kansaa puoluerajojen yli. Eduskuntavaaleissa puolueilla on edelleen iso merkitys. Puoluevalinnalla on väliä, koska se vaikuttaa muun muassa mahdolliseen hallituspohjaan.

Hallituksen ero sekoittaa asetelmia

Pitkäsen mukaan hallituspohjan merkitys on korostunut viime vuosina ja puoluepoliittiset ristiriidat ovat nousseet jälleen esiin. Kulunutta vaalikautta on leimannut selkeä, aatteellinen hallitus–oppositio-jako: hallituksessa on ollut perinteisiä porvaripuolueita, ja oppositio on ollut aika yhtenäinen.

–  Se ehkä korostaa sitä, että puolueiden välisiä eroja on helpompi nähdä.

Hallituksen ero on kuitenkin sekoittanut vaalikamppailun asetelmia, sillä nyt myös päähallituspuolueet keskusta ja kokoomus voivat suunnata aseensa toisiaan vastaan.

Pitkäsen mielestä ajatus siitä, että puolueet ovat samaa mössöä oli ehkä enemmän 2000-luvun alun nousukauden ja sateenkaarihallitusten aikainen ilmiö.

–  Kun saadaan aatteellisesti yhtenäisemmät hallitukset, se ehkä tuo paremmin esiin, millaisia eroja puolueiden välillä on.

Myös yleisen valtio-opin professori Hanna Wass Helsingin yliopistosta arvioi, että puolueiden väliset aatteelliset erot ovat nousseet selvemmin pintaan.

–  Nyt perinteinen vasemmisto–oikeisto-jako on ehkä vahvistumassa, hän sanoo ja nostaa esimerkiksi vasemmistoliiton, joka pyrkii erottautumaan vahvasti eriarvoistumisen kärjellä.

Perinteiset vasemmisto–oikeisto-kysymykset ovat Wassin mukaan puolueille vaaliteemoja, joissa on helpompi erottautua kuin vaikkapa ilmastoasioissa. Ilmastopolitiikassa päämäärästä ollaan varsin laajasti yhtä mieltä, ja eroja on lähinnä keinoissa.

Ihmiset äänestävät identiteetit edellä

Puolueen merkityksen korostuminen ei tarkoita, että vaalien ehdokaskeskeisyys olisi väistymässä mihinkään. Suomessa on harvinaisen henkilökeskeinen vaalitapa, joka pakottaa äänestäjät valitsemaan uurnilla puolueen lisäksi myös sopivan ehdokkaan.

–  Meillä on hyvin poikkeuksellinen ja omintakeinen vaalitapa, Wass sanoo ja viittaa esimerkiksi muihin Pohjoismaihin, joissa on mahdollista äänestää pelkkää puoluetta.

Ehdokkaan merkitystä korostaa Wassin mukaan myös se, että yleensä ihmiset äänestävät asiakysymysten sijaan identiteetit edellä. Jos puolueiden listoilta löytyy ehdokas, johon on helppo samastua, se voi painaa puoluevalintaa enemmän.

–  Tutkimuksen pohjalta on näyttöä siitä, että on melkein helpompi vaihtaa omaa näkemystään kuin vaihtaa sitä samastumisen kohdetta.

Kyselyissä ihmisillä voi kuitenkin olla tapana häivyttää ehdokkaan merkitystä.

–  Meillä valveutuneen äänestäjän ideaali elää aika vahvana ja jotenkin ajatellaan, että henkilöön kiinnittyvät perusteet olisivat jollain tavalla toissijaisia. Jostain syystä myös vähän arastellaan ulkoisen edustavuuden näkökulmia, kuten että haluan ennen kaikkea naisen tai samanikäisen ehdokkaan.

Vaalitapa johtaa helposti harhaan

Suomen henkilövetoiseen vaalitapaan liittyy tutkijoiden mukaan useita ongelmia. Ensinnäkin se suosii ehdokkaita, joilla on varaa mainostaa itseään. Suomessa henkilökohtainen äänimäärä ratkaisee, missä järjestyksessä ehdokkaat valitaan listalta eduskuntaan, jolloin ehdokkaiden on satsattava henkilökohtaiseen kampanjointiin lyödäkseen itsensä läpi.

Vaalikampanjoinnin budjetit ovat kasvaneet 2000-luvulla voimakkaasti. Moni tutkija ja politiikan seuraaja onkin esittänyt kampanjakattoa vaalibudjettien suitsimiseksi.

Suomen vaalitapa myös hämärtää puolueiden keskinäisiä eroja, sillä se ajaa saman puolueen ehdokkaat kilpailemaan keskenään. Koska äänestäjät valitsevat, missä järjestyksessä ehdokkaat menevät läpi, tiukimmat kamppailut käydään vaalipiireissä usein ennemmin puolueiden sisällä kuin puolueiden välillä, Pitkänen huomauttaa.

Nykymallin voidaan katsoa johtavan äänestäjiä harhaan, sillä se antaa ymmärtää, että ehdokkaan henkilökohtaisilla näkemyksillä olisi suurempi painoarvo kuin puolueen linjalla.

–  Kun puolueet rakentavat ehdokaslistoja, tavoitteena on löytää mahdollisimman monipuolinen ehdokasporukka kuhunkin vaalipiiriin. Saman puolueen sisällä voi olla hyvinkin erilaista yhteiskunnallista näkemystä. Äänestäjällä saattaa hämärtyä, että viime kädessä se on puolueen iso linja, joka eduskunnassa ratkaisee, Pitkänen sanoo.

Hanna Wass on samoilla linjoilla. Hänen mukaansa ehdokkaiden vaalikampanjoinnissa on helposti onttojen lupausten makua.

–  Eduskunnassa mennään aika lailla puolueen ryhmäkuri edellä eikä sooloilijoita katsota kauhean hyvällä. Toimintamahdollisuudet puolueesta irrallisen oman agendan edistämiseen ovat aika rajalliset. En ole ihan varma, hahmottavatko äänestäjät aina sitä.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Kotimaa

Eduskunnan kuopus vie Linnaan ekomekon, palkittu sarjakuvapiirtäjä taas aikoo luoda asullaan keskustelunavauksia

Opiskelijaliittojen puheenjohtajat toivovat parempaa keskustelukulttuuria – Ammattiin opiskelevien liittoa johtava Elias Tenkanen odottaa tapaavansa Linnassa fanittamansa opetusministerin

Suomen ylioppilaskuntien liiton puheenjohtaja: Empatiakyvyn lisääminen auttaisi paremman keskustelukulttuurin luomisessa

Pitkän uran naiskiekon parissa tehnyt Tuula Puputti yllättyi kutsusta Linnan juhliin – kutsun sai myös MM-kultaa voittaneen cheerleader-joukkueen kapteeni

Helsingin poliisi on ottanut kiinni ainakin viisi, yksi kiinniotetuista sateenkaarilipussa

"Aika vakuuttunut olen siitä, että kutsu Linnaan ei tullut Temptation Islandin vuoksi" – radiojuontaja Harri Moisio pelkäsi ensin kutsun olevan väärennös

Supersiistijä halusi pukeutua käveleväksi mopiksi – Saana Tyni herättää keskustelua siivousalan arvostuksesta

Pelkän peruskoulun varaan jääminen on vähentynyt, mutta ei ole harvinaista

Informaatiosodan asiantuntija: "Poliittisesti herkkien aiheiden tutkijat joutuvat miettimään, haluavatko he puhua asioista omilla nimillään" – myös Linnaan kutsutut päätoimittajat korostavat tiedon merkitystä

"Kaksi kertaa luin kirjeen ja mietin, onko tämä totta" – huoltajalegenda Gunnar Yliharju haluaa edustaa Linnan juhlissa koko ammattikuntaansa

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.