Rajoja vaaditaan kiinni Minna Canthin nimissä – mitä kirjailija itse sanoisi asiasta?

Rajat kiinni -ryhmä on tiedottanut järjestävänsä mielenilmauksen Helsingin Narinkkatorilla lauantaina 30. tammikuuta. Ryhmä kertoo järjestävänsä tapahtuman "Minna Canthin unelman eli naisrauhan puolesta".

Rajat kiinni -ryhmä kertoo Facebook-sivullaan osoittavansa mieltään massamaahanmuuton seurauksia vastaan. "Naisten ja tyttöjen turvallisuus on vakavasti heikentynyt viime kesästä asti jatkuneen kontrolloimattoman maahanmuuton seurauksena", ryhmän sivuilla kirjoitetaan.

Liikkeen perustajiin kuuluva Susanna Kaukinen kertoi Ylen Aamu-tv:ssä aiemmin tällä viikolla puolustavansa katupartiotoimintaa.

– Katupartiot suojelevat jotain korvaamatonta suomalaiselle naiselle. Minna Canthin unelma oli, että naiset voivat kulkea yksin rauhassa, Kaukinen sanoi.

Minna Canth -tutkija Minna Maijala on huolissaan siitä, että suomalaiskirjailija on verukkeena Rajat kiinni -ryhmän toiminnalle. Mitä Minna Canth sanoisi katupartioinnista, jos hän eläisi?

– Jos nyt palataan jälleen naisten vartiointiin, on se valtava taka-askel, joka olisi suuri pettymys Minna Canthille, Maijala sanoo.

Maijala on tietokirjailija ja kirjallisuushistorioitsija sekä Suomen tunnetuin Minna Canth -tutkija. Hän on muun muassa kirjoittanut Canthin elämäkerran. Tutkijan mukaan olisi ollut epätodennäköistä, että Canth olisi aikanaan liittynyt Rajat kiinni -ryhmään.

– Eipä siihen aikaan ollut tätä kansainvaellustakaan, mutta meitä tässä nyt kiinnosti tämä Minnan huolenpito tästä naisrauhasta, Rajat kiinni -ryhmän aktiivi Pekka Kemppainen toteaa.

Rajat kiinni -ryhmä aikoo järjestää mielenilmauksia Helsingin lisäksi myös ainakin Keuruulla, Kokkolassa ja Seinäjoella.

"Miehelle annettiin enemmän vapauksia kuin naiselle"

Minna Canth oli rohkea naisasianainen, jonka ennakkoluulottoman työn kunniaksi vietetään 19. maaliskuuta tasa-arvon päivää. Canthin mielestä naisen vapautumisen pahin este oli että naista estettiin kehittymästä arvostelukykyiseksi yksilöksi, jolla olisi ollut vapaat mahdollisuudet toteuttaa yhteiskunnassa omia vahvuuksiaan.

– Naisen paikka nähtiin olevan kotona. Julkinen tila, siis kodin ulkopuolinen tila, rajattiin kuuluvaksi miehelle. Konkreettisimmillaan tämä tarkoitti sitä, että 1800-luvun lopulla jokainen nainen, joka liikkui yksin ulkona etenkään hämärällä, asettui alttiiksi julkeille ehdotuksille ja väkivallan uhalle.

Canthin elinaikana, eli 1800-luvulla, naiset eivät saaneet kulkea ilman saattajaa.

– Tämä johtui kaksinaismoralismista, miehelle annettiin enemmän vapauksia kuin naiselle. Jos nainen rikkoi näitä sääntöjä ja liikkui ulkona sopimattomaan aikaan, ei ollut ajan käsityksen mukaan miehen vika, jos hän "vietteli" naisen, Maijala kertoo.

"Naisten nykyinen tasa-arvoisuus ja itsenäisyys on kulttuurimme suuri vahvuus"

Maijala ei usko, että Canth olisi seissyt Rajat kiinni -ryhmän tai Soldiers of Odin -katupartioiden takana. Naisasianaisen ratkaisu tuskin olisi lisätä vartiointia ja rajoittaa vapautta.

– Canth pyrki vaikuttamaan suoraan kaksinaismoralistiseen ajattelutapaan ja muuttamaan asenteita. Naisen vapautta tuli vahvistaa sisältäpäin, ei kahlita ulkoapäin. Mikään ulkonainen vartiointi ei lisää naisen toimintavapautta samalla tavoin kuin asenteiden muutos.

Maijala ei haluaisi nähdä Canthin perinnön katoavan.

– Suomessa on naisen vapauden suhteen edistytty huikeasti yli sadassa vuodessa Minna Canthin jälkeen.

– Naisten nykyinen tasa-arvoisuus ja itsenäisyys on kulttuurimme suuri vahvuus, josta täytyy aktiivisesti pitää huolta. Aivan kuten Canthin aikanakin, kotoiset asenteet, rajoitukset ja väkivallan varjo ovat naisen vapaudelle paljon suurempi uhka kuin mitkään ulkopuolelta tai ulkomailta tulevat tekijät, Maijala huomauttaa.

Kemppainen ei kiistä sitä, etteikö kotimaisissa asenteissa olisi korjattavaa.

– Yhteiskunnan ja kanssaihmisten on hiukan vaikea mennä siihen, mitä kodeissa tapahtuu. Se on meilläkin edelleen epäkohta.

– Meilläkin on perheväkivaltaa, mutta se pitää salata kanssaihmisiltä, koska siitä rangaistaan. Näissä joissakin kulttuureissa perheväkivaltaan suorastaan kannustetaan ja sitä vaaditaan.

Kemppainenkin toivoo, etteivät naisten asiat mene Canthin ajoista ainakaan huonommiksi.

– Meillä on ollut maailman parasta suhtautumista naisiin.