Ranska ja Saksa törmäyskurssilla EU:n johtopaikoista – ensimmäiset merkit edessä olevista vaikeuksista ovat ilmassa

EU:n johtopaikoista ei ole koskaan ollut helppo sopia, eikä tämä kerta tule olemaan poikkeus. Ensimmäiset merkit vaikeuksista tulivat esiin, kun EU-johtajat kokoontuivat tiistaina Brysseliin huippukokousillalliselle.

Jaossa on neljä keskeistä paikkaa vallankäytön ytimessä: EKP:n pääjohtajuus, huippukokouksia johtavan Eurooppa-neuvoston puheenjohtajan paikka, komission puheenjohtajuus ja korkean edustajan eli EU:n ulkoministerin tehtävä.

Saksa ja Ranska ovat ajautuneet törmäyskurssille komission puheenjohtajan paikasta. Saapuessaan kokoukseen Saksan liittokansleri Angela Merkel puolusti niin sanottua kärkiehdokasmenettelyä ja vahvisti tukevansa tehtävään saksalaista Manfred Weberia.

Weber on Euroopan parlamentin suurimman ryhmän Euroopan kansanpuolueen kärkiehdokas. Kannattajien mielestä olisi demokraattisesti kestävää nostaa komission johtoon henkilö, joka on koetellut ajatuksiaan vaalikampanjoissa ympäri Eurooppaa.

Ranskan presidentti Emmanuel Macron ei ole innostunut sitovasta kärkiehdokasmenettelystä, vaan on halunnut jättää enemmän päätösvaltaa jäsenmaille huippukokouksessa.

Macron sanoi toimittajille ennen kokousta, ettei hän haluaisi keskustella vielä nimistä, mutta listasi kuitenkin muutamia. Presidentti nosti sopiviksi ehdokkaiksi sosiaalidemokraattien kärkiehdokkaan Frans Timmermansin, ranskalaisen brexit-neuvottelijan Michel Barnierin ja liberaaliryhmän kärkiehdokkaan Margrethe Vestagerin, mutta ei maininnut Weberia.

Hän viittasi myös siihen, että komission puheenjohtajalta vaaditaan kokemusta. Kokemuksen puute on usein mainittu Weberin taakaksi, sillä hänellä ei ole ministerikokemusta.

Suomi aktivoituu EKP-jahdissa

Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) sanoi ensimmäistä kertaa suoraan nostavansa myös suomalaisnimiä esiin huippukokouksen kulisseissa. Olli Rehniä tai Erkki Liikasta yritetään lobata Euroopan keskuspankin (EKP) pääjohtajaksi.

Spekulaatioissa pyörii yhden sijaan kaksi suomalaista nimeä. Onko siitä enemmän haittaa vai hyötyä?

–  Se voi olla hyväkin asia, koska nämä palaset yleensä loksahtavat tietyllä tavalla kohdalleen. Molemmilla henkilöillä on kova kokemus ja osaaminen, ja myös kova kannatus siellä, Sipilä vastasi.

EU-lähteen mukaan kokouksessa ei ollut vielä tarkoitus keskustella tietyistä henkilöistä, vaan tunnustella toiveita.

Tästä käynnistyy kiihkeä neuvottelu jäsenmaiden, mutta myös parlamentin kanssa. Huippukokouksia johtava puolalainen Donald Tusk yrittää tuoda juhannuksen huippukokoukseen listan nimistä.

Parlamentti vaati huomiota

Komission puheenjohtajan valinnassa painaa myös Euroopan parlamentin sana, koska jäsenmaiden ehdokas tarvitsee taakseen yli puolet parlamentaarikoista.

Parlamentista kuultiin tiistaina ensimmäinen varoitus siitä, että neuvotteluista voi tulla vaikeat. Isot poliittiset ryhmät vahvistivat haluavansa komission puheenjohtajaksi henkilön, joka on ollut kärkiehdokkaana eli koetellut ajatuksiaan vaalikampanjoiden aikana.

Huippukokouksen illallispöydässä istuvat EU-johtajat eivät tällaista lupausta ole suostuneet antamaan.

Macronin tukema liberaaliryhmä Alde on suhtautunut menettelyyn kielteisesti, koska järjestely toimii kunnolla vain, jos ehdokkaita on mahdollista äänestää yli EU-maiden rajojen. Monikansalliset listat ovat kuitenkin olleet vastatuulessa.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.