Ranskan presidentin mukaan solidaarisuus ja avunanto puolustuksessa voisi olla EU-maiden välillä "lähes automaattista"

Ranskan presidentin Emmanuel Macronin näkemykset Euroopasta ja sen turvallisuudesta lankesivat Suomessa otolliseen maaperään. Presidentti Sauli Niinistö kertoi yhteisessä lehdistötilaisuudessa torstaina odottaneensa tällaista keskustelua jo kymmenisen vuotta ja kiitteli Macronia tilaisuuden tarjoutumisesta.

Presidentit olivat yhtä mieltä siitä, että Euroopan pitää ottaa enemmän vastuuta omasta turvallisuudestaan ja esiintyä vahvempana maailmalla.

– On tärkeää, että Te olette kantamassa sitä lippua, Niinistö kehui vierasta.

Macron puolestaan oli tyytyväinen Suomen haluun tulla mukaan Ranskan eurooppalaiseen interventioaloitteeseen. Hänen mukaansa keskinäistä solidaarisuutta voisi EU:ssa vahvistaa perussopimuksia uudistamalla tasolle, joka merkitsisi "lähes automaattista" avunantoa jäsenmaalta toiselle sen jouduttua hyökkäyksen kohteeksi.

Ranska aktivoi EU:n Lissabonin-sopimuksen keskinäiseen avunantoon velvoittavan lausekkeen vuoden 2015 terrori-iskujen jälkeen.

– Ensimmäinen maa, joka meitä tuolloin auttoi, oli Suomi, Macron muistutti.

Hän myös tarkensi, ettei keskinäinen EU-avunanto merkitsisi Naton varpaille astumista.

 

Yhteinen julistus Euroopan puolustuksesta

 

Ulkopoliittisen instituutin johtaja Teija Tiilikainen tulkitsi Macronin kommentoivan nykytilannetta, jossa yhteisiä valmiuksia avunantoon ei EU:ssa velvoitteesta huolimatta ole.

– Ranskasta on jonkin aikaa kaikunut ja Suomestakin on viestitetty sitä, että vaikka EU:sta ei olla tekemässä sotilasliittoa, niin jonkinlaista varautumista sellaisiin tilanteisiin pitäisi olla olemassa. Nyt varautumisen taso on nolla. Nykyisen tilanteen ja sotilasliitto-EU:n välissä on paljon tilaa, Tiilikainen sanoi.

EU-solidaarisuus ja avuanto nousivat jälleen puheeksi kun Macron ja pääministeri Juha Sipilä (kesk.) julkistivat Suomen ja Ranskan yhteisen julistuksen Euroopan puolustuksesta. Sipilän mukaan julistuksen pihvi on Lissabonin sopimuksen artikla 42.7:n mainitseminen ja se tosiasia, ettei puolustusyhteistyö ole pelkkää kriisinhallintaa.

– Jos (EU:ssa) pyydetään apua, sitä pyydettyä apua pyritään antamaan. Siitä tässä on kysymys, Sipilä sanoi.

 

Niinistö: Yksimielisyys on vahva ase

 

Presidenteiltä kysyttiin, mitä konkreettista Ranska tai Suomi voisivat tehdä puolustusyhteistyössä toistensa hyväksi. Macron kertoi tarkoittavansa konkreettista interventiota, "jos esimerkiksi Suomea kohtaisi joku uhka".

Niinistö korosti kaikkein tärkeintä olevan yhteinen ajatus yhteisellä eurooppalaisella asialla olemisesta.

– Tällainen henki tuottaa paljon konkretiaa, jos se on tarpeen. En usko, että meidän täytyy nyt tehdä suuria lupauksia, Niinistö kuvaili.

Hänen mukaansa Macron on herätellyt kiitettävästi keskustelua juuri siitä, onko eurooppalaisilla mailla riittävästi yhteistä pohjaa valmiudelle auttaa toisia.

– Ellei meillä ole sellaista yhteistä, silloin meillä ei ole kyllä paljon mitään -- Pelkästään se seikka, että kaikki tulevat tietämään että eurooppalaiset pitävät yhtä, on valtavan vahva strateginen ase, Niinistö muotoili.

Pääministeri Sipilä kertoi olevansa Macronin kanssa huolissaan kyvystä turvata omavarainen eurooppalainen ruoantuotanto – osa turvallisuuden kokonaisuutta sekin. Ranska on EU:n suuri maatalousmaa.

Näin Lissabonin sopimuksessa todetaan avunannosta

– Jos jäsenvaltio joutuu alueeseensa kohdistuvan aseellisen hyökkäyksen kohteeksi, muilla jäsenvaltioilla on velvollisuus antaa sille apua kaikin käytettävissään olevin keinoin Yhdistyneiden Kansakuntien peruskirjan 51 artiklan mukaisesti. Tämä ei vaikuta tiettyjen jäsenvaltioiden turvallisuus- ja puolustuspolitiikan erityisluonteeseen.

Artikla 42.7