Revontulet loimottavat pitkin kevättä – Venus näkyy jopa keskellä päivää: "Hämmentävä kokemus"

"Ja kussa tähdet tuikkivat kovalla talvella, ja kussa Pohjan valkeat suloisemmasti suihkavat kuin Savon taivaalla?" lauletaan Savolaisen laulussakin.

Laulun sanoihin on ollut viime päivinä helppo yhtyä, mikäli on onnistunut löytämään öiseltä taivaalta pilvettömän raon. Esimerkiksi Tervossa revontulet loimusivat komealla tavalla tammikuun viimeisenä päivänä.

Taivasta kannattaa tarkkailla jatkossakin, sillä Pohja voi viskoa loimujaan pitkin kevättä.

– Nyt on tämän aurinkosyklin revontulimaksimin aikaa, joskaan revontulia ei pysty ennustamaan pitkälle aikavälille. Potentiaalinen revontulikevät on kuitenkin tulossa, jos vain kelit ovat selkeät, selvittää Jaakko Visuri Ursa ry:stä.

Visurin mukaan nyt on jopa todennäköistä, että revontulia näkyy, kunhan vain taivas on selkeä.

– Se ei tarkoita, että aina olisi mahtipontiset koronat taivaalla, mutta pohjoiseen katsottaessa saattaa vihreä kajo löytyä kyllä joka ilta.

Venus loistaa kirkkaana

Vaikka revontulet eivät loimottaisikaan, taivaalla riittää mielenkiintoista katseltavaa etenkin helmikuussa. Planeetoista erityisesti Venus loistaa hyvin kirkkaana etelän ja lännen välisellä taivaalla.

– Ja se kirkastuu vielä helmikuun puoliväliin asti. Sen jälkeen se lähestyy Maasta katsottuna selvästi Aurinkoa ja siirtyy koko ajan valoisammalle taivaalle, Visuri kertoo.

Venus on helmikuussa niin kirkas, että se on mahdollista löytää taivaalta paljain silmin jopa keskellä päivää.

– Se on hämmentävä kokemus, kun sen ensimmäisen kerran löytää. Ongelma on siinä, että taustataivas on melko saman kirkkauksinen eli sivusilmällä se ei pistä silmään. Kannattaa etukäteen selvittää oman havaintopaikan tarkat ilmansuunnat ja missä etelä tarkalleen on. Sitten voi katsoa tähtikartasta, milloin Venus on tarkalleen etelässä. Se on aloittelijalle helpoin tapa löytää planeetta, Visuri vinkkaa.

Muista planeetoista Mars löytyy Venuksen vierestä yläviistoon vasemmalle katsottaessa illan hämärtyessä.

– Jupiter löytyy hyvin samasta ilmansuunnasta kuin Venus, mutta aamulla. Sen alapuolella on kirkas tähti Spica ja ne kaksi löytyvät kyllä helposti aamutaivaalta, Visuri toteaa.

Kiikareilla tai pienellä kaukoputkella tarkasteltuna Jupiterin ympäriltä löytää helposti myös jättiläisplaneetan neljä suurinta kuuta: Ion, Europan, Ganymedeksen ja Kalliston. Hyvällä kelillä pienellä kaukoputkella erottuu jo Jupiterin tummia vöitäkin.

Sirius tuikkii sateenkaaren väreissä

Helmikuisen iltayön taivaalla loistavat myös talven kirkkaat tähdistöt. Helposti löydettävissä on esimerkiksi komea Orionin tähdistö, jota halkoo kolmen tähden muodostama suora rivi, Orionin vyö. Kun vyötä seuraa vasemmalle alaviistoon, löytää koko taivaanpallon kirkkaimman kiintotähden, Siriuksen.

Tähti on väriltään valkoinen. Suomesta katsottuna se näkyy aina matalalla taivaanrannassa, jolloin sen valo joutuu kulkemaan pitkän matkan ilmakerrosten läpi. Sen vuoksi Sirius tuikkii kauniisti ja parhaimmillaan se vaikuttaa loistavan kaikissa sateenkaaren väreissä.

Tämä viikko kuluu Ilmatieteen laitoksen ennusteen mukaan Pohjois-Savossa vielä melko pilvisessä säässä, mutta ensi viikon pitäisi alkaa varsin selkeällä taivaalla. Helmikuussa katsetta kannattaakin suunnata pimeällä yläilmoihin, sillä yöt lyhenevät kohta jo kovaa tahtia. Etelä-Suomessa on kuun alussa pimeää noin 13 tuntia ja Pohjois-Suomessa 14 tuntia. Helmikuun lopussa pimeyden kesto on enää hieman alle puoli vuorokautta.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.