Rikesakon kipukynnys tuli vastaan – mieluummin nopeusrajoituksen mukaan kuin sakot

Liikenteen rikesakkojen summien nousu sekä tiedotusvälineissä lisääntynyt uutisten määrä ylinopeussakoista ovat vähentäneet ylinopeuksia liikenteessä kahden vuoden seurantajaksolla.

Tutkimuksen mukaan ylinopeussakkoja ja peltipoliiseja koskevien uutisten määrä tiedotusvälineissä on lisääntynyt selvästi viime vuosina. Kahdessa vuodessa sakkouudistuksen jälkeen muutos oli jopa yli 60 prosenttia lisää ylinopeusvalvontaan liittyviä uutisia kuin aiemmin.

Rikesakkojen summia korotettiin merkittävästi syyskuussa 2015. Muita liikennesakkoja eli päiväsakkoja maksaville kuljettajille tuli lisäksi maksettavaksi rikosuhrimaksu joulukuusta 2016.

Lisäksi poliisi on lisännyt automaattista kameravalvontaa, kun muuta valvontaa on jouduttu resurssiongelmien vuoksi keskittämään ja osin vähentämäänkin.

Molemmista muutoksista uutisointi on lisääntynyt mediassa samaan aikaan kuin muutokset itsessään ovat hillinneet kaasujalkaa monilla kuljettajilla.

Liikenteen rikesakkojen uusiminen vähenee

Sakkojen suuruuden ja automaattivalvonnan lisäämisen vaikutuksia liikennerikostilastoihin ei tutkimuksellisesti juuri pysty erottamaan toisistaan.

Tilastoista kuitenkin näkyy, että näiden muutosten jälkeen rikesakkojen uusiminen on vähentynyt Suomessa eli aiempaa kovemman ylinopeussakon saaneet jäävät kiinni vastaavasta liikennerikkomuksesta harvemmin kuin ennen maksuja korotettiin. Uusijoita on vajaa kymmenen prosenttia vähemmän kuin ennen sakkouudistusta.

Kaikkiaan liikenteen automaattisen valvonnan eli peltipoliisien kohdalla ajetaan myös aiempaa vähemmän kovia ylinopeuksia. Lasku on ollut noin 5–9 prosenttia vuodessa riippuen vertailupaikasta ja -ajankohdasta.

Pitkän ajan seurantaa

Tiedot muutoksista perustuvat valtioneuvoston tilauksesta toteutettuun tutkimushankkeeseen, jossa on useassa osassa tutkittu ja julkaistu tietoja ylinopeutta ajavien osuudesta, rikesakkouudistuksen vaikutuksista ja muista vaikuttavista tekijöistä asiassa.

Vertailuaineisto on vuodelta 2014 eli ennen rikesakkouudistusta. Uutta aineistoa on puolestaan kerätty pitkälle tälle vuodelle asti.

Tutkimuksessa on pystytty nyt seuramaan, maksavatko kuljettajat liikenteen rikesakkonsa. Valtioneuvoston huolena oli, lisääkö summien korotus maksamatta jättävien määrää. Niin ei kuitenkaan ole käynyt.

Noin 83 prosenttia kuljettajista maksaa liikenteen rikesakkonsa lähes välittömästi. Vuoden sisällä maksunsa on maksanut jopa 95 prosenttia kuljettajista.

Ylinopeussakkojen maksaminen on siis poikkeuksellisen tunnollista.

Sama havainto kentällä

Tien päällä havainnot kuljettajien sakkotietoisuudesta ovat samanlaisia kuin tutkimushankkeessa.

– Ihmiset ovat erittäin hyvin perillä siitä, että rikesakot ovat nousseet. Kun osa maksuista jopa tuplaantui, monella tuli kipukynnys vastaan. Kun sakot olivat pieniä, ne eivät kaikilla kuljettajilla tuntuneet missään. Nyt tilanne on toinen, ylikonstaapeli Risto Nykänen Itä-Suomen poliisista arvioi.

Nykänen myöntää, että poliisista tuntuu välillä jopa pahalta kirjoittaa kovia summia kuljettajien maksettaviksi.

– Joskus tuntuu pahalta joutua antamaan sakko, joka vie pienituloisen käyttövarat pitkäksi aikaa.

Liikenneturvan koulutusohjaaja Erkka Savolainen toivoo, että sakkokeskustelun oheen tulisi enemmän puhetta liikenneturvallisuudesta myös muuten.

– Kuljettajia on hyvin monenlaisia: Osalle kuljettajista ylinopeus voi olla vain havaintovirhe, osa provosoituu ylinopeusvalvonnasta ja siihen liittyvästä keskustelusta, Savolainen sanoo.

– Liikenneturvallisuuden eteen on hyvä hakea myös muita ratkaisuja eikä vain sanktioita.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Kuolonkolareiden syy yhä useammin ajoterveydessä - kaahailu vähentynyt

TOP 25 - Näissä kaupungeissa tulee ilmi eniten huumeiden käyttörikoksia

Rattijuoppojen kuolonkolareista suurin osa sattuu sivuteillä

Maistissa ajavien määrä kasvoi suurimmaksi kymmeneen vuoteen