Rinne uskoo 18 alueen tarjoavan riittävän väestöpohjan sote-palvelujen järjestämiseen – SDP:n sote-kunnat saisivat itsehallinnon ja verotusoikeuden

SDP hahmottelee sote-malliaan 18 alueen varaan, minkä lisäksi pääkaupunkiseutu voisi saada erityisaseman. Näille niin kutsumilleen sote-kunnille SDP antaisi itsehallinnon ja verotusoikeuden.

Mallia aamulla esitelleet puheenjohtaja Antti Rinne ja kansanedustaja Sirpa Paatero linjasivat, että seuraavalla vaalikaudella sote-uudistusta on valmisteltava parlamentaarisesti ja siinä on edettävä vaiheittain.

SDP:n ehdottama alueiden lukumäärä vastaa kaatuneessa sote-mallissa linjattua maakuntien määrää. Rinne uskoo, että 18 aluetta ei jaa maata liian pieniin osioihin.

–  Meidän arviomme on se, että näillä vähintään 18 alueella päästään riittävään väestöpohjaan, Rinne sanoi.

Rinne ei suostunut kommentoimaan sitä, mitä tapahtuu, jos jokin alueista ei selviydy sote-palvelujen järjestämisestä. Hänen mukaansa tällaisten vaikeuksien ratkaisemista selvitetään jatkovalmistelussa.

Rinne myös huomautti, että SDP ei halua valtiovarainministeriön sanelevan alueiden toimintaa ilmoittamalla "tässä rahat ja tehkää se hoito, mitä niillä saa" -tavalla.

SDP:llä ei vielä ole tarkkaa mallia siitä, miten sote-kuntien verotusoikeus toimisi suhteessa kuntaveroon. Rinne vakuuttelee, että kyse ei tule olemaan kokonaisveroasteen nostamisesta.

–  Tämä on tullut kaikista näistä kommenteista niin perustuslakiin kuin muihin liittyen, että taloudellista itsehallintoa pitää olla enemmän kuin näissä joissain muissa malleissa, Paatero sanoi.

SDP:llä on tarkoitus rajoittaa tulevien sote-kustannusten vuotuista kasvua 0,91 prosenttiin.

–  Se on tavoite, ja jos se toteutuu, se tarkoittaa, että noin 30 vuoden aikana päädytään noin kolmen miljardin tulevien kustannusten leikkaamiseen, Rinne arvioi.

Rinne arvostelee kaatuneessa sote-uudistuksessa ollutta kolmen miljardin hillitsemistavoitetta seuraavien kymmenen vuoden aikana. Hän pitää aikataulua liian lyhyenä kustannusten hillitsemiselle.

Valmistelun jatkolle rahaa

Rinne arvioi, että rajoittamislait tulee todennäköisesti pitää voimassa koko seuraavan vaalikauden ajan, jotta sote-valmistelua saadaan vietyä eteenpäin.

SDP haluaa myös jatkaa tällä vaalikaudella toimineiden valmisteluorganisaatioiden rahoitusta niin, että työ ei katkeaisi. Rinteen mukaan valmisteluvaiheessa on tehty hyvää työtä muun muassa integraation ja hoitoketjujen yhtenäistämisen osalta.

–  Tämä (rahoitus) pitäisi päättää nyt nopeasti ja sosiaalidemokraatit on valmiina eduskunnassa tukemaan toimitusministeristön esitystä, jos sellainen sinne tulee, Rinne sanoo.

Toiveen toteuttamiseen ei kuitenkaan ole paljoa aikaa, sillä eduskunnan istuntokausi on päättymässä ensi viikon tiistaina.

Eronsa jälkeen pääministeri Juha Sipilän (kesk.) hallitus on jatkanut toimitusministeristönä, joka hoitaa lähinnä juoksevia rutiiniasioita. Toimitusministeristön odotetaan pidättyvän uusista poliittisista aloitteista, mutta se voi tarvittaessa antaa valtioneuvoston asetuksia tai tehdä hallintopäätöksiä, joihin ei liity merkittävää yhteiskunnallisen tarkoituksenmukaisuuden harkintaa.

Hoitajamitoitus ja lisää työntekijöitä

Rinteen mukaan SDP:n sote-malli ei ole merkittävästi muuttunut noin 2,5 vuotta sitten esitellystä mallista. Aamun tiedotustilaisuudessa puolue kuitenkin tarjoili muutamia kuorrutuksia malliinsa.

Tulevalla vaalikaudella SDP haluaa toteuttaa myös hoitotakuun, joka takaisi perusterveydenhuollossa pääsyn kiireettömään hoitoon viikossa. Tämän toteuttamiseksi SDP lisäisi yhteensä 1  000 lääkäriä tai hoitajaa peruspalveluihin.

SDP on sisällyttänyt sote-malliinsa myös alkuvuodesta vanhuspalvelujen yhteydessä paljon puhuttaneen hoitajamitoituksen, jonka puolue haluaisi säätää 0,7:ään.

Rinne laskee, että näiden toimien yhteiskustannus olisi noin 400 miljoonaa euroa, josta 200 miljoonaa menisi hoitajamitoitukseen ja 200 miljoonaa euroa lääkärien tai hoitajien lisäämiseen.

Vihreiden Haavisto haluaa sote-uudistuksen ilman hallintojärjestelyjä

Vihreiden puheenjohtaja Pekka Haavisto haluaa, että sote-uudistusta lähdetään ensi vaalikaudella rakentamaan pelkästään sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistamiseen keskittymällä. Kaikki muut uudistukseen liittyvät hallintouudistukset pitäisi Haaviston blogikirjoituksen mukaan jättää myöhempään harkintaan.

–  Yksi keskeinen ongelmien lähde hallituksen hankkeelle oli se, että sote-uudistuksen kylkeen oli lyöty liian monta muuta tavoitetta, Haavisto analysoi.

Yksityisten terveysfirmojen vaatimaa rajoituslakien purkua ei Haaviston mukaan pidä tehdä. Hän kirjoittaa, että yksityisille toimijoille ei tule antaa roolia sote-uudistuksen päätöksenteossa.

–  Vaalien jälkeen on ryhdyttävä toteuttamaan laajapohjaisesti uudistusta, joka asettaa ihmiset keskiöön. Tämä tehdään keskittymällä siirtämään vain perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon ja sosiaalitoimen järjestämisvastuu kuntia suuremmille toimijoille, Haavisto kirjoittaa.

Aluehallinnon uudistus pitäisi Haaviston mukaan tehdä vasta sitten, kun sote-palveluiden uudistus on maalissa. Vastuu sote-palveluiden kokonaisuudesta tulee säilyttää julkisen järjestäjän käsissä. Yksityiset ja kolmannen sektorin sote-toimijat saisivat jatkossakin toimia täydentävässä roolissa. Sote-alueet saisivat itse päättää, missä määrin ne haluavat lisätä valinnanvapautta esimerkiksi palvelusetelien avulla.

Uudistuksessa voitaisiin edetä valmistellun maakuntarakenteen eli 18 sote-maakunnan pohjalta. Toisaalta Haavisto pitää mahdollisena myös etenemistä suurempien alueiden pohjalla, jolloin niitä voisi olla 9–12.

Sote-alueille tulisi määrästä riippumatta olla suorilla vaaleilla valittu valtuusto ja verotusoikeus. Verotusoikeuden lisäksi maakunnilla tulisi olla valtionrahoitusjärjestelmä.

Metropolialueiden haasteista Haavisto toteaa vain, että ne on otettava uudessa sote-mallissa huomioon, kuntia kuunnellen.

Haavisto kirjoittaa, että vihreät eivät tule liittymään siihen joukkoon, joka ennen vaaleja esittelee taas uusia sote-malleja, vaan pitää kiinni aiemmin tekemistä linjauksistaan.

–  Linjamme on ollut jo pitkään sama.