Rouva majuri on usein ollut pomojensa ensimmäinen naisalainen: "Sitä on vähän jännitetty"

Saima Ratasvuori astui varusmiespalvelukseen Kotkassa tammikuussa vuonna 1999. Sillä tiellä hän on edelleen. Majuri Ratasvuori on nyt yksi Suomen korkea-arvoisimmista naissotilaista.

Hän muistaa 1990-luvulta erityisesti keskustelun siitä, miten lasten saaminen ja asepalvelus on mahdollista yhdistää. Vielä kadettikouluun pyrkiessä hän itsekin mietti, voiko naisupseeri olla perheellinen. Nykyisin hänellä on kaksi lasta.

Ajat ovat muuttuneet, mutta vielä tänäkin päivänä Ratasvuori kokee, että etenkin Puolustusvoimien ulkopuolella häntä määritetään sukupuolensa kautta. Häneltä esimerkiksi kysellään naisvarusmiehistä, vaikkeivät varusmiehet liity hänen työhönsä.

– Oletus on, että naiset tuntevat kaikki toisensa. Mutta virassa olevien naisupseerien määrä lähentelee jo sataa, ja varusmiespalveluksen suorittaneita naisia on jo noin 4 000, Ratasvuori kuittaa.

Mitä enemmän naisia armeijan palveluksessa on, sitä vähemmän asiaa on tarvetta korostaa.

– Olen monesti ollut esimiesteni ensimmäinen naisalainen ja kuullut, että sitä on vähän jännitetty. Mutta enää ei erikseen korosteta, että meillä on täällä myös yksi naispuolinen kouluttaja.

Seksuaaliseen häirintään puuttuvan ­#metoo-kampanjan laineiden vyöryessä yli läntisen maailman myös Suomessa on keskusteltu eri organisaatioissa ja instituutiossa tapahtuvasta häirinnästä.

Puolustusvoimissakin asiaa on tutkittu. Joulukuussa järjestetyn verkkokyselyn perusteella lähes viidennes työntekijöistä on kokenut seksuaalista häirintää.

Myös Ratasvuorella on kokemusta epäasiallisista puheista.

– Oma kokemukseni on, että häirintää tapahtuu ja siihen on puututtu, hän sanoo.

Hänellä on ollut hyviä esimiehiä, jotka ovat hoitaneet tilanteet mallikkaasti.

– Ei se jatkuvaa ole ollut. Toisaalta en ole vielä kuullut työpaikasta, jossa ei koskaan olisi mitään haasteita.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.