Ruisleivän haastajaksi täysjyväinen ja hapatettu vehnäleipä

Ruisleivän lisäksi hapatetulla täysjyvävehnäleivällä on myönteisiä vaikutuksia aterianjälkeisiin verensokeri- ja insuliinivasteisiin. Verensokeri pysyy pidempään hyvällä tasolla näillä leipävalinnoilla, selventää terveystieteiden maisteri Jenni Lappi kliinisen ravitsemustieteen väitöksessään Kuopion kampuksella.

Tavanomaisella täysjyvävehnäleivällä ei kuitenkaan ole yhtä hyviä aterianjälkeisiä vaikutuksia, vaan ne ovat samanlaiset kuin valkoisen vehnäleivän. Vasta hapattaminen tekee täysjyvävehnäleivästä ruisleivän veroisen.

–Ongelma Suomessa tietysti on, ettei tällaista leipää tahdo kaupasta löytyä. Itse leipoen se tietysti onnistuu. Itse kuitenkin suosin ruisleipää juuri sen helpon saatavuuden vuoksi.

Suomalaiset ravitsemussuositukset ohjeistavat syömään päivittäin vähintään kolme annosta täysjyväviljatuotteita.

Tutkimus antoi myös viitteitä, että sokeriaineenvaihduntaa ja lyhytketjuisten rasvahappojen muodostumista pitäisi myös pitkäaikaisissa ravitsemustutkimuksissa mitata vakioidulla ateriakokeella, eikä tavanomaisella sokerirasitustestillä.

Väitöstilaisuus on 9. toukokuuta klo 12 Mediteknian auditoriossa Itä-Suomen yliopiston Kuopion kampuksella.

Vastaväittäjänä on professori Riitta Korpela Helsingin yliopistosta ja kustoksena professori Kaisa Poutanen Itä-Suomen yliopistosta.