Ruokaa jää yli, köyhyys syvenee

Köyhyys näyttää syventyneen parin viime vuoden aikana, arvioi johtava tutkija Pertti Honkanen Kansaneläkelaitokselta. Tuoreen tilaston mukaan tuloerot ovat kasvaneet entisestään vuonna 2013.

Pienituloisten toimeentulo on vaikeutunut, koska palkat ovat jäissä, työttömyys on kasvanut, vuokrat ja ruoka kallistuneet, kirjoittaa Etelä-Suomen Sanomat.

Työttömiä on perusturvan varassa 220 000, kun heitä kaksi vuotta sitten oli 160 000.

Suhteellinen köyhyys on kyseessä, kun tulot alittavat 60 prosenttia kansalaisten keskivertotuloista. Vuonna 2013 se tarkoitti noin 14 260 euroa bruttona vuodessa eli 1 190 euroa kuukaudessa. Köyhyysrajan alapuolelle jääviä on 690 000, siis joka kymmenes aikuinen.

– Pienituloisten suurin ongelma on siinä, että vuokrat ovat kallistuneet jo useamman vuoden yleistä hintatasoa nopeammin. Kuitenkin indeksikorotukset (kansaneläkkeissä, työttömyysturvassa, toimeentulotuessa) seuraavat yleistä keskimääräistä kuluttajahintojen nousua. Asumismenot kiristävät toimeentuloa enemmän kuin indeksiluvuista voisi päätellä, Honkanen selvittää.

Köyhimmässä väestönosassa on paljon pieneläkeläisiä, sillä huomattava osa eläkkeistä on lähellä köyhyysrajaa. Seuraavaksi pienituloisimmat ovat perusturvan varassa olevat työttömät ja kolmantena yksin asuvat, kuten nuoret opiskelijat.

Pienituloisia oli vuonna 2012 Pohjoismaista eniten Suomessa. Köyhien osuus väestöstä on 15 prosenttia, Norjassa ja Tanskassa noin 13 ja Ruotsissa 12 prosenttia.

Tuloerot kasvoivat selvästi vuoden 2013 tilaston mukaan. Rahakkaimman väestönosan tulotaso kasvoi 2,6 prosentilla vuodesta 2012 muiden tulonsaajien reaalitulojen jäädessä miinuksen puolelle. Tosin kaikkein pienituloisimpien tulot kasvoivat 0,3 prosenttia.

Ilmaisruoasta ei tule puutetta, päinvastoin, uskoo tutkija Maria Ohisalo. Hän tekee sosiologian väitöskirjaa Itä-Suomen yliopistolle ruoka-avun piirissä olevien ihmisten hyvinvoinnista.

– Tämän vuoden katkolla ollutta EU-ruoan jakelua tullaan jatkamaan. Elintarvikeviranomainen Evira puolestaan on helpottanut ruoan jakamisen kriteerejä. Kauppiaiden vastuuta on höllennetty, ja ruokaa voidaan antaa enemmän.

Jätteisiin päätyy vuodessa noin 70 miljoonaa kiloa ruokaa kaupoista, ilmenee Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen hävikkilaskelmasta.

– Ongelma on siinä, että ruoka-aputoimijoilla ei ole tarpeeksi resursseja kylmäsäilyttää ja jakaa yli jäänyttä ruokaa, Ohisalo kertoo.

Ruoka-apuun turvautuu yli 20 000 suomalaista vuodessa. Heidän olosuhteitaan selvitettiin lomakekyselyllä, johon vuosina 2012–13 osallistui 3 500 vastaajaa. Määrää voidaan pitää harvinaisen suurena.

– Puhelimitse tehtyihin väestötutkimuksiin on ollut vaikea saada kaikkein heikoimmassa asemassa olevia ihmisiä. Eihän kaikilla ole edes puhelinta.

Ruoka-avun piirissä on Ohisalon mukaan ihmisiä hyvin erilaisista taustoista. Toisen asteen koulutus oli 40 prosentilla vastaajista.

Ilman ruoka-apua vastaajat eivät olisi selvinneet, sillä viidesosalle eli noin 700 ihmiselle ei jäänyt lainkaan rahaa elämiseen, 1–100 euroa jäi neljäsosalle eli 875:lle.

– Monet saivat yhdestä kolmeen sosiaalietuutta, mutta eivät silti pystyneet turvaamaan elantoaan ilman leipäjonoon menoa. Jotkut eivät yltäneet pienenkään eläkkeensä takia sosiaalitukeen, jonka rajat ovat liian korkeat.

Jos 20–30 euron ruokakassin hakee kerran tai kaksi viikossa, pystyy minimituloilla sinnittelemään.

Ruoka-apuun turvautuvat erityisesti eläkeläiset, työttömät ja lomautetut, yksin ja vuokralla asuvat. 70 prosenttia vastaajista oli yli 46-vuotiaita.

Ruoka-apututkimukseen osallistui pääkaupunkiseudun ohella muun muassa kuopiolaisia, jyväskyläläisiä ja lahtelaisia.

Sinnittelijä, uhri vai siipeilijä?