Ruokaravintoloiden määrä kasvaa – MaRan toimitusjohtaja: "Pelkkä ruokamyynti ei tee autuaaksi, jos alkoholi ei käy kaupaksi"

Kun liiketiloja jää tyhjilleen, niihin perustetaan usein ravintoloita. Näin näkee 12 vuotta ravintola-alalla viihtynyt Antti Kärki, joka toimii yrittäjänä vuonna 2017 perustetussa Hygge Bro -kuopiolaisravintolassa.

– Meidänkin liiketilamme ehti olla tyhjillään kuusi vuotta, Kärki muistelee.

Ruokaravintoloiden määrä kasvoi 3 842:sta 4 123:een eli 7,3 prosentilla vuodesta 2013 vuoteen 2017.

– Jos katsotaan yleisesti ottaen yrityskantaa, ruokaravintoloiden kasvu on ollut voimakasta. Yrityskanta ei ole tänä aikana juurikaan muuttunut, vain vuonna 2017 oli hieman nousua, Suomen yrittäjien ekonomisti Petri Malinen huomauttaa.

Esimerkiksi kahvila-ravintoloiden sekä olut- ja drinkkibaarien määrä on samana ajanjaksona pysynyt lähes ennallaan.

– Pitkään ajateltiin, että ravintola-alan kasvu tapahtuisi jollain muulla sektorilla. Sitä ei ehkä odotettu, että ruokaravintoloiden määrän kasvu jatkuisi näin pitkään, se on ollut yllätys, Malinen jatkaa.

Arki-iltanakin syömään

Ruokaravintoloissa käyminen on arkipäiväistynyt varsinkin nuorten aikuisten joukossa. Terveydenhoitajaopiskelijat Saara Korhonen, Lotta Kerman, Susan Väisänen, Jonna Kupari, Sini Valén ja Janina Salmu kokoontuivat torstai-iltana kuopiolaiseen Hygge Bro -ravintolaan, sillä he tekivät lähtöä eri puolille Suomea harjoitteluun.

– Kiva, kun täällä ravintolat ja kahvilat ovat riittävän myöhään auki, Seinäjoelta kotoisin oleva Lotta Kerman tuumaa.

Vaikka kaverukset päätyivät ravintolaan erityisen tilaisuuden vuoksi, Matkailu- ja ravintolapalvelut MaRa ry:n toimitusjohtaja Timo Lappi ja vapaa tutkija, tietokirjailija Johanna Catani näkevät ruokaravintoloissa käymisen arkipäiväistyneen.

– Lounasruokailun trendi on ollut kasvussa aina 1970-luvun puolestavälistä lähtien, jolloin lounassetelit tulivat markkinoille, Catani tietää.

Timo Lappi kuvaa muutosta valtavaksi:

– Vielä 20 vuotta sitten oltiin 50/50-tilanteessa, ja siitä vähän taaksepäin alkoholia myytiin ravintoloissa enemmän kuin ruokaa. Nykyään ruuan myynti on jo yli 65 prosenttia.

Ravintolaruokamyynnin tulevaisuus näyttää Lapin mukaan hyvältä.

– Se kasvaa ilman taloudellisia sokkeja.

Hänen mukaansa hyväkään ruokamyynti ei kuitenkaan tee autuaaksi, jos alkoholi ei käy kaupaksi.

– Jos ihmiset eivät ota viinilasillista tai paria ruuan kanssa, niin omista raaka-aineista käsin ruokaa tekevän, tasokkaan ruokaravintolan kannattavuus voi olla todella tiukoilla.

Alaa voisi Lapin mukaan piristää vielä se, että suomalaiset oppisivat käymään ahkerammin ravintoloissa myös alkuviikosta.

Juhani ja Heli Hirvinen sekä tyttäret Iiris ja Aino ovat juhlistamassa Ainon 18-vuotissyntymäpäivää ravintolaillallisella. Muutoin he syövät ulkona melko harvoin.

– Ravintolan valitsemme kokoonpanosta riippuen. Jos juniorit ovat mukana, menemme niin sanotusti helpompaan ravintolaan, Heli Hirvinen tuumaa Kuopion Amarillossa.

Matkalla ravintolaan vanhemmat panivat kiinnostuneina merkille viinibaarin. Hirviset ovat ylipäätään seuranneet ravintolamäärän kasvua positiivisin mielin.

Matalan kynnyksen yrittämistä

Antti Kärki on pannut merkille, että kun tyhjilleen jäänyt liiketila muutetaan kalliisti remontoiden ravintolatilaksi, paluuta "perinteiseksi" liikehuoneistoksi ei yleensä tehdä. Jos ravintola ei toimikaan, sen tilalle tulee uusi ravintola.

Lisäksi ravintola-ala nähdään Kärjen mielestä matalan kynnyksen alana, jota moni lähtee kokeilemaan.

Malisen mukaan ruokaravintoloiden lisäksi eniten yrityksiä perustetaan tieteelliseen ja tekniseen toimintaan sekä asiantuntijapalveluihin, kuten konsultti- ja lakiasiantuntijapalveluihin.

Ruokaravintoloiden määrä alkoi nousta jo paljon ennen vuotta 2013. Vuoden 2012 ja sitä vanhemmat tilastot eivät kuitenkaan ole vertailukelpoisia tuoreimpien lukujen kanssa Tilastokeskuksen tilastouudistuksesta johtuen.

Yhtenä syynä ruokaravintoloiden määrän kasvulle Lappi pitää kaupungistumista. Varjopuolena on se, että muuttotappiopaikkakunnilla ravintoloiden määrä on vähentynyt ja vähenee edelleen.

Nuoret aikuiset ovat ahkeria ravintolapalveluiden käyttäjiä, ja matala korkotaso on osaltaan edesauttanut kulutuksen kasvua.

– Nuoret ja nuoret aikuiset eivät ehkä niinkään haali enää omaisuutta tai heillä ei ole tarvetta maksaa asuntolainaa nopeasti pois niin kuin aikaisemmin syntyneillä sukupolvilla. Rahaa käytetään mieluummin itsensä hemmotteluun ja elämyksiin, mikä näkyy matkailu- ja ravintolapalveluiden käytön kasvamisena.

Esimerkiksi 10 000 euroa vuodessa säästänyt, kolmikymppinen Julia Thurén on todennut, että ravintoloissa syömisestä hän ei halua tinkiä. Hän kuvasi säästämisprojektiaan Kaikki rahasta -kirjassaan (2018).

Seuraavaksi katse annoskokoihin

Tietokirjailija Johanna Catanin mukaan seuraava ilmiö onkin ruoan nouto- ja kuljetuspalveluiden lisääntyminen.

Catani uskoo, että tulevaisuudessa ravintolat erottautuvat sillä, millaisissa pakkauksissa niiden ruokaa kuljetetaan. Pakkausten ympäristöystävällisyys voi olla yksi tapa vaikuttaa ihmisten valintoihin.

– Uskon, että ihmisiä ohjataan myös sellaisiin annoskokoihin, että tilatusta annoksesta syntyy mahdollisimman vähän hävikkiä.

Catani kirjoitti vuonna 2014 kirjan Syömään vai drinkille? Suomalaista ravintolakulttuuria.

– Jo silloin oli nähtävissä, että ravintolaelämä vilkastuu Etelä-Suomen ulkopuolella. Kun ihmiset reissaavat, he toivovat samantyyppisiä kokemuksia myös kotipaikkakunnallaan.

Tilastokeskuksen mukaan ruokaravintoloiden määrä nousi 7,3 prosentilla vuosina 2013–2017. Samaan aikaan kahvila-ravintoloiden määrä kasvoi 1,3 prosentilla ja kahviloiden ja kahvibaarien 1,1:llä. Baarit ja kahvilat kokivat 0,5 prosentin kasvun. Olut- ja drinkkibaarit jäivät prosentin miinukselle.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.