Sää rapauttaa tienpintoja – korvauksia haettu poikkeuksellisen vähän

Märkä ja lauha talvi koettelee tienpintoja, minkä jokainen autoilija on varmasti huomannut. Teillä on poikkeuksellisen paljon monttuja, railoja ja repeämiä.

Erityisesti tienpinta on ruvella paikoissa, joissa kulkee paljon raskasta liikennettä, tai joissa kiihdytetään, peruutetaan tai käännytään paljon.

– Jos päällysteitä ajattelee, niin nollan paikkeilla oleva keli, vesi ja raskas liikenne ovat se yhdistelmä, joka syö ja rasittaa tiestöä, sanoo kunnossapidon hankinnan asiantuntija Heikki Lappalainen Liikennevirastosta.

Kun talveen lisätään vielä nopeasti vaihtelevat lauhat jaksot ja kireät pakkaset, alkaa tienpinta rapautua nopeasti.

– Se ei vaadi kuin pienen reiän ja vähän myöten antavat tien rakenteet, kun reikiintyminen lähtee äkkiä liikkeelle, Lappalainen sanoo.

Vaikka sää koettelee tienpintoja poikkeuksellisella tavalla, on tienpidosta johtuvien korvaushakemusten määrä ollut toistaiseksi jopa poikkeuksellisen alhainen.

Tammikuussa maanteiden kunnossapidosta vastaaville ely-keskuksille tuli koko maassa 88 korvaushakemusta, kun viime vuonna vastaavana aikana luku 124 ja vuonna 2014 182.

Hakemusten määrän laskulle ei ole välittömästi antaa mitään yksittäistä syytä, sanoo ylitarkastaja Marja-Lea Hallikainen Lapin ely-keskuksesta.

Yleisellä tasolla keli vaikuttaa tienpitoon ja sitä kautta hakemusmääriin, mutta nyt luvut ovat laskusuuntaan.

Tiestön vaurioista johtuvien vahingonkorvaushakemusten käsittely on keskitetty Lapin ely-keskukseen.

Tyypillinen vahinko, johon korvausta haetaan, on kuoppaan ajaminen päällystetyllä tiellä

– Näitä on noin puolet tapauksista. Yleensä korvausta haetaan rengas- tai vannevahingoista, Hallikainen kertoo.

Hakemuksista noin 20–25 prosenttia johtaa korvauksen maksamiseen.

Valtio maksaa korvauksen vain, jos tienhoito on ollut virheellistä tai laiminlyöty.

– Pelkkä tien huono kunto ei riitä korvauksen saamiseen. Vakuutukset korvaavat vahingot, joissa ei ole tuottamusta, Hallikainen korostaa.

Tienkäyttäjän on omasta puolestaan noudatettava nopeusrajoituksia ja sovitettava ajonsa esimerkiksi vaarasta tai päällystevaurioista varoittaviin merkkeihin.

Jos vahinko tapahtuu, kannattaa tapahtumapaikka, aika ja vahingon aiheuttaja merkitä muistiin. Hallikainen suosittelee ottamaan paikasta myös kuvan. Vahingon jälkeen kannattaa soittaa ely-keskusten tienkäyttäjän linjalle numeroon 0200 2100, jotta vaurio voidaan todeta ja korjata mahdollisimman pian.

Vahingonkorvauksen hakemiseen saa ohjeita ely-keskusten verkkosivuilta.

Jos tiessä on reikä, ei sille talvella paljon mahda. Tiehen pannaan tilapäispaikkoja tarpeen mukaan. Ne voivat kestää tai olla kestämättä, Heikki Lappalainen kertoo.

– Viimeistään kesällä kylmämassapaikka pitäisi vaihtaa parempaan. Jos tie on jo huonossa kunnossa, niin tilapäispaikatkaan eivät paljon auta.

Teiden reikiintyminen on pohjoisen ongelma. Etelä-Euroopan maissa huomaa selvästi, miten erilaiseksi pohjoinen ilmasto tiet tekee, Lappalainen huomauttaa.

Teiden kunnossapito näissä olosuhteissa maksaa.

– Tienhoidon alueurakoissa maanteiden paikkauksiin menee noin kymmenen miljoonaa euroa vuodessa, Lappalainen sanoo.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.