SDP:n Lindtman: Yhteiskuntasopimus on työmarkkinaratkaisu

Hallituksen ajamassa yhteiskuntasopimuksessa ongelmana on se, että se on perinteinen työmarkkinaratkaisu, ei yhteiskuntasopimus. Tätä mieltä on SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Lindtman.

Hänen mukaansa hallituksen kannattaisi keskustella säästö- ja työllisyysasioista myös opiskelijoiden, työttömien, eläkeläisten, yrittäjien ja maanviljelijöiden kanssa. Hän painottaa, että yhteiskunta ei rajaudu ainoastaan työmarkkinoihin.

Hallitus esitteli tänään ehdotuksensa yhteiskuntasopimuksesta työmarkkinajärjestöille.

Rinteen mielestä yhteiskuntasopimus on tupo

SDP:n puheenjohtaja Antti Rinteen kirjoitti maanantaina Twitterissä, että yhteiskuntasopimus on hallitusvetoinen tulopoliittinen kokonaisratkaisu. Ylen haastattelussa hän perusteli asiaa sillä, että neuvotteluissa puhutaan vain palkansaajien tulonmuodostukseen ja työmarkkinoihin liittyvistä asioista.

Rinne sanoo, että SDP:n näkökulmasta sopimuksella pitäisi ratkoa isoja yhteiskunnallisia ongelmia, kuten eriarvoistumista. Hänen mukaansa sopimuksen teon yhteydessä pitäisi avata hallituksen sopeutuspaketti ja korjata sitä kautta eläkeläisten, lapsiperheiden ja työttömien asemaa.

- SDP kutsuisi yhteiskuntasopimukseen mukaan opiskelijat, eläkeläiset, työttömät ja pienyrittäjät. Näin syntyisi aito yhteiskuntasopimus, Rinne tviittasi.

Rinne vastustaa työajan pidennystä ja palkkojen alentamista keinoina laskea yksikkötyökustannuksia. Hallitus on asettanut yhteiskuntasopimuksen tavoitteeksi yksikkötyökustannusten alentamisen viidellä prosentilla.

- Kun kotimainen kysyntä sakkaa, on vaarallista laskea palkkoja. Ihmiset tarvitsevat rahaa elääkseen, ja palkkaratkaisut ovat olleet maltillisia, Rinne sanoi Ylelle.

Hänen mukaansa yhteiskuntasopimuksen ehdolliset 1,5 miljardin euron lisäkiristykset ovat epätasapainoisia.

- Nyt näyttää siltä, että työantajilla ei ole juuri mitään menetettävää.

Vasemmistoliitto: Työajanpidennys ei ratkaise tuottavuusongelmia

Yhteiskuntasopimusneuvotteluiden lähtökohta pitää olla todellisen tuottavuuden kasvattaminen ja työmarkkinoiden uudistaminen, ei mekaaninen työajanpidennys, vasemmistoliiton johto kirjoittaa tiedotteessaan.

Vasemmistoliiton mukaan hallituksen tavoitteet työllisyysasteen nostamisesta ja teollisuuden investointien lisäämisestä ovat oikeansuuntaisia.

Puolueen johto kuitenkin kritisoi, että hallituksen asettamat ehdolliset 1,5 miljardin lisäkiristykset ja puheet työajanpidennyksestä ovat heikentäneet luottamusta työmarkkinoilla.

Sipilä: Hallitus ei opasta järjestöjä yksityiskohdista

Hallitus on pyytänyt yhteiskuntasopimuksen selvitysmieheksi ex-valtakunnansovittelija Juhani Saloniuksen.

Hallitus on asettanut sopimusprosessille neljä tavoitetta. Saloniuksen on määrä katsoa tavoitteita tiiviissä yhteistyössä työmarkkinajohtajien kanssa.

Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) sanoo, että hallitus ei lähde opastamaan työmarkkinajohtajia keinoista, joilla tavoitteeseen päästään. Yhtenä keinona on esitetty työajanpidennystä. Siitä sopimisen Sipilä jättää työmarkkinajärjestöille.

Hallituksen ehdolliset lisätoimenpiteet kohdistuvat eniten työssäkäyviin, eläkeläisiin ja yrityksiin, kertoo valtiovarainministeriö tänään julkaisemassaan arviossa.

Hallitus korottaa veroja ja tekee menoleikkauksia 1,5 miljardin euron edestä, jos yhteiskuntasopimusta ei synny. Arvioiden mukaan muun muassa lapsilisistä karsittaisiin 120 miljoonalla eurolla ja opintotukea leikattaisiin 25 miljoonalla eurolla.

Valtiovarainministeriö kuitenkin huomauttaa, että arviot ovat alustavia ja tulkinnanvaraisia.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Työajan pidennyksen hyödyistä ollaan täysin eri mieltä