SDP:n Marin: Virkamiesten miljardilinjaukset ovat suuntaa antavia – verotuloja voisi saada finanssisektorilta ja suurituloisilta

Mielipidemittauksia johtava SDP ei halua rakentaa politiikkaansa valtiovarainministeriön virkamiesraportin miljardilinjauksille. SDP:n puheenjohtajaa sijaistava varapuheenjohtaja Sanna Marin sanoo, että virkamiesten luvut ovat suuntaa antavia.

–  Aiomme antaa vaihtoehtomme ja esityksemme myös näihin liittyen, mutta en näe, että puolueet ikään kuin ottaisivat tämän valtiovarainministeriön raportin suoraan omaksi pohjakseen. Nämä ovat suuntaa antavia ja yhdenlaisia arvioita julkiseen talouteen, Marin sanoi STT:lle maanantaina.

Virkamiesraportin mukaan suorin säästöin tai veronkorotuksin julkista taloutta tulisi vahvistaa vähintään kahdella miljardilla eurolla vuoteen 2023 mennessä. Lisäksi ensi vuosikymmenen loppuun mennessä tulisi tavoitella julkisen talouden vahvistamista rakenteellisten uudistusten avulla yhteensä noin viidellä miljardilla eurolla.

–  Vaikka ymmärrän, että halutaan keskittyä tulevien vuosien kahden miljardin sopeutusarvioon, niin mielestäni iso kuva on työllisyyttä vahvistavissa uudistuksissa. Jos saamme yhden prosenttiyksikön työllisyysastetta nostettua, tarkoittaa se julkisen talouden vahvistumista noin miljardilla eurolla, Marin sanoo.

Suosisi pieni- ja keskituloisia

Marinin mukaan julkisen talouden vahvistaminen kahden miljardin euron mittaluokassa ensi vaalikaudella voisi kuitenkin olla mahdollista.

–  Olemme arvioineet, että on löydettävissä kohteita, joilla voidaan jopa tämänkaltainen kokonaisuus saavuttaa, mutta se pitää tehdä ensisijaisesti veropohjaa tiivistämällä eli tukkimalla verotuksessa olevia aukkoja. Emme siis halua korottaa tavallisten työssäkäyvien ihmisten verotusta.

Sosiaalidemokraatit katsovat, että lisää verotuloja valtion kassaan olisi mahdollista kerätä esimerkiksi finanssisektorilta ja suurituloisemmilta. Sen sijaan pieni- ja keskituloisten verotusta voisi Marinin mukaan jopa keventää.

–  Verotuksen puolella kevennykset ovat ennemmin pieni- ja keskituloisille. Sitten kun etsitään lisää kohteita, niin se kohdistuu nimenomaan tänne finanssipuolelle, pääomiin ja suurituloisimpiin. Tämä on ollut linjamme jo pitkään, hän sanoo.

SDP kutsuu lisäverotulojen etsimistä veropohjan tiivistämiseksi. Marin listaa keinoina esimerkiksi suuria sijoituksia tekevien yhteisöjen eli institutionaalisten sijoittajien lähdeveron, yritysten korkovähennysrajoituksen tiukentamisen sekä niin sanottujen vakuutuskuorten verotuksen uudistamisen. Näillä voitaisiin hänen mukaan saavuttaa yhteensä jopa 700 miljoonan euron verotulot.

Satasen eläkelupaus yhä tavoitteena

Ensi vaalikaudella pitäisi SDP:n mielestä polkaista käyntiin monta työllisyyttä edistävää reformia: muun muassa perhevapaa-, varhaiskasvatus- ja sosiaaliturvauudistukset.

–  Uudistukset pitää nähdä nimenomaan investointeina tulevaisuuteen, koska ne vahvistavat työllisyysastetta.

Marinin mukaan SDP aikoo pitää kiinni myös eläkelupauksestaan eli niin sanotusta "vappusatasesta". Puolue on linjannut tavoitteekseen, että "julkisen talouden salliessa" alle 1  400 euron eläkkeitä nostetaan nettona 100 eurolla kuukaudessa.

–  Tämä on meidän tavoitteemme, pidämme tästä kiinni ja tavoitteena on toteuttaa se seuraavan vaalikauden aikana. Köyhyyden vähentäminen on meille arvovalinta.

Marinin mukaan eläkkeiden korotukset menisivät ihmisten välttämättömiin menoihin.

–  Ei ole suinkaan niin, että se raha vain katoaa johonkin, vaan se palautuu kulutuksen ja välttämättömien menojen kattamisen kautta myös yhteiskunnalle. Tämä ei ole mitään nollasummapeliä.

Sanna Marin on tällä hetkellä SDP:n puheenjohtajan Antti Rinteen ykkössijainen. Rinteen on kerrottu olevan sairauslomalla helmikuun loppuun.

Haavisto: Palkansaajien verotusta voisi keventää ja ympäristöverot ottaa lisätulonlähteeksi

Virkamiesten miljardilinjaukset julkisesta taloudesta lähettävät puolueille signaalin siitä, millaisia vaikeita kysymyksiä on edessä päin. Näin arvioi vihreiden puheenjohtaja Pekka Haavisto.

–  Tämä on varmaan valtiovarainministeriön virkamiesten kaino muistutus siitä, että puolueet eivät lupaisi viittä hyvää ja kymmenen kaunista vaalien alla, Haavisto arvioi virkamiesraporttia STT:lle maanantaina.

Maanantain virkamiesraportissa linjataan, että suorin säästöin tai veronkorotuksin julkista taloutta tulisi vahvistaa vähintään kahdella miljardilla eurolla ensi hallituskaudella. Lisäksi ensi vuosikymmenen loppuun mennessä tulisi tavoitella julkisen talouden vahvistamista rakenteellisten uudistusten avulla yhteensä noin viidellä miljardilla eurolla.

Haavisto pitää kuitenkin tärkeänä, että viime kädessä päätökset ovat poliitikkojen käsissä. Tulevissa hallitusneuvotteluissa valtiontalouden kokonaistilanne on varmasti esillä.

–  Tämä on aina sellainen herkkä kysymys, kuinka pitkälle politiikkaa ja edes talouskysymyksiä voi virkamiespuolella linjata ohi sen poliittisen päätöksenteon.

Verotukseen uutta painotusta

Vaaleihin valmistautuvissa vihreissä olisi Haaviston mukaan halua karsia ympäristölle haitallisiksi katsottuja yritystukia. Lisäksi puolue olisi muun muassa valmis keventämään palkansaajien verotusta ja siirtämään painopistettä ympäristöveroihin.

–  Edelleenkin tuloverotusta voisi yrittää höllätä, ja sinne kulutusverotuksen piiriin siirtää verotuksen painopistettä. Siellä ympäristöverot olisivat konkreettinen lisätulonlähde saastuttaja maksaa -periaatteella.

Haavisto painottaa, että työllisyystilanne vaikuttaa voimakkaasti julkiseen talouteen: yhden prosenttiyksikön nousu työllisyysasteessa voisi vahvistaa julkista taloutta ainakin miljardilla eurolla.

–  Hyvin paljon riippuu työllisyysasteen kehityksestä. Jos taloustilanne jatkuu suotuisana ja työllisyystilanne paranee, valtiontaloutta vahvistetaan sitä kautta, Haavisto sanoo.

Eduskuntavaalit pidetään 14. huhtikuuta.