Ylilääkäri junaili itselleen lisätöitä virka-ajalle: sai väärin perustein maksettuja korvauksia yli 482 000 euroa

– Ei varmasti olisi lisätyökorvauksia maksettu, jos oltaisiin tiedetty, että lisätyötä tehdään virka-ajalla, Ylä-Savon sote-kuntayhtymän hallintojohtaja Janne Niemeläinen totesi tiistaina asianomistajan roolissa Iisalmessa jatkuneilla petoskäräjillä.

Muun muassa törkeästä petoksesta syytetty röntgenosaston ylilääkäri kuittasi useiden vuosien aikana kuukausittain virkatyöstään palkkaa 6 000 euroa ja lisätöistä, joista valtaosa tehtiin virka-ajalla, jopa pitkälti yli 10 000 euroa.

Syytetty junaili osastolla asiat siten, että vaativammat tehtävät kuten parikymmentä minuuttia kestävät virkalausunnot delegoitiin kolmelle muulle lääkärille ja mies itse keskittyi viisi minuuttia vieviin lisätyölausuntoihin.

Poliisin kokoamat tilastot muun muassa ultraäänitutkimuksiin liittyvistä ajanvarauksen kautta tulleista lausunnoista ovat varsin mielenkiintoiset. Esimerkiksi vuonna 2009 ylilääkäri hoiti 210 virkalausuntoa, toinen 281, kolmas 6 ja neljäs 123.

Työtehtävien ja -valintojen suhde menee aivan päälaelleen lisätyölausunnoissa. Vuonna 2009 röntgenosaston kolme lääkäriä hoiti yhteensä 175 lisätyölausuntoa ja ylilääkäri itsekseen huimat 1 280.

– Tilastot valehtelevat. Jouduin ohjaamaan kollegoita, jotka olivat erikoistumassa olevia lääkäreitä, joista yksi vieläpä tuli tehtävään aivan pystymetsästä, syytetty totesi oikeudessa.

Hän sanoo joutuneensa myös usein parsimaan kollegojen tekemiä tutkimuksia.

Asianomistajana kuullun Niemeläisen mukaan epäilykset väärinkäytöksistä alkoivat herätä vuoden 2011 alussa, jolloin radiologien työtehtävistä ja heidän lisätöistään keskusteltiin Audiatorin tilintarkastajan kanssa.

Prosessi lähti liikkeelle sisäisen tarkastuksen, asiakirja-aineiston ja henkilökunnan suullisen kuulemisen jälkeen ja johti poliisille tehtävään tutkintapyyntöön.

Ylilääkärinä toiminut 63-vuotias iisalmelaismies on kiistänyt kaikki häntä vastaan nostetut syytteet sekä sote-kuntayhtymän vaatiman lähes puolen miljoonan euron vahingonkorvaussumman.

Syytteen mukaan vastaaja erehdytti esimiehensä hyväksymään vuosina 2006–2011 lukuisia virkatyöajalla tehtyjä tutkimuksia ja lausuntoja virka-ajan ulkopuolella tehtyinä ja kuittasi niistä lisätyökorvaukset.

Väärin perustein maksettuja korvauksia kertyi kyseisinä vuosina ultraääni-, röntgen- sekä magneettitutkimuksista runsaat 482 000 euroa.