Sakkoja määrätään 80 miljoonalla eurolla vuodessa

Liikennerikoksista määrätään maksettavaksi yli 60 miljoonan euron edestä erilaisia sakkoja vuosittain. Ylinopeudet ovat yleisin sakkotulojen lähde valtiolle.

Kaikista rikoksista yhteensä poliisi ja käräjäoikeudet määräävät sakkoja vuosittain noin 80 miljoonan euron edestä, kun mukana ovat rikesakot, tulojen mukaan määräytyvät päiväsakot sekä käräjäoikeudet antamat sakkotuomiot.

Rikesakoissa on kiinteä maksu teon mukaan. Päiväsakot tunnetaan myös nimellä rangaistusmääräys ja niiden suuruus määräytyy rikoksen, tulojen ja tietyn korotusperusteen mukaan.

Sakkokertymä kertoo määrätyt maksut, mutta kaikkia niitä ei makseta valtiolle. Esimerkiksi varattomat tai osa ulkomaalaisista ei maksa saamiaan sakkoja.

Rikesakkoja kappalemääräisesti eniten

Rikesakot ovat eniten käytetty rangaistus Suomessa. Poliisi määrää niitä noin 250 000 kappaletta vuosittain.

Rikesakot ovat kuitenkin euromääräisesti muita maksullisia määräyksiä pienempiä. Annettujen rikesakkojen keskimääräinen suuruus Suomessa on 77 euroa.

Yleisin rikesakko on 85 euron sakko ylinopeudesta silloin, kun kuljettaja ylittään nopeusrajoituksen enintään 15 kilometrillä alueella, jossa nopeusrajoitus on enintään 60 kilometriä tunnissa.

Lähes yhtä yleinen rikesakko on 70 euroa enintään 15 kilometrin ylinopeudesta alueilla, joissa on korkeampi rajoitus kuin 60 kilometriä tunnissa.

Ylinopeuksien jälkeen tyypillisimmät rikesakot tulevat turvavyön käyttämättä jättämisestä ja matkapuhelimen käytöstä ajon aikana.

Rikesakkoja kappalemääräisesti vähemmän annetaan rangaistusmääräyksiä eli varsinaisia sakkoja, mutta ne ovat rahallisesti arvokkaampia. Päiväsakkorangaistuksen keskimääräinen kokonaissumma on noin 230 euroa.

Peltipoliisien käyttövajeesta 6 miljoonan euron notkahdus

Viime vuosikymmeninä valtion sakkokertymä on kasvanut huomattavasti vuodesta toiseen. Käänne tapahtui kuitenkin 2011, jolloin poliisin säästötoimista johtunut peltipoliisien käytön vähentäminen vähensi sakkotuloja jopa kuudella miljoonalla eurolla.

Viime vuoden lopulla peltipoliisien toimintaa on saatu nostettua ennalleen (SS 10.12.2014), joten se näkyy taas ensi vuoden sakkokertymässä.

Oikeudessa tuomitaan yhä harvempi

Jos sakot ovat vähentyneet viime vuosina, niin ovat myös muut rangaistukset. Yhä harvempi epäilty tuomitaan nykyään vankeuteen tai oikeudessa ylipäätään mihinkään rangaistukseen.

Uusimman tilaston mukaan käräjäoikeudet tuomitsivat vuonna 2013 ehdottomaan vankeuteen lähes kahdeksan prosenttia vähemmän syytettyjä kuin edellisvuonna ja ehdolliseenkin vankeuteen noin viisi prosenttia vähemmän. Myös sakkotuomioiden määrä laski alemmaksi kuin 20 vuoteen.

Taustalla on poliisille tietoon tulleiden rikosten pieni väheneminen, mutta myös rikosten selvitysprosentin heikentyminen sekä esitutkintojen huomattavasti lisääntynyt keskeyttäminen ja lopettaminen eri syistä.

Tiedot rangaistuksista perustuvat Tilastokeskuksen keräämään Suomen viralliseen oikeustilastoon. Uusimpaan vastavalmistuneeseen tilastokoosteeseen kuuluvat tiedot syytetyistä, tuomituista ja rangaistuksista vuodesta 1980 vuoteen 2013.

Sakotettavalta voi tulla itku tai aimo huuto