Salaa tapetaan 50 sutta vuosittain

Tuomitut Perhon ja Sonkajärven susijahdit ovat vain raapaisu salametsästäjien nahassa.

Todellisuudessa Suomessa tapetaan luvatta noin 50 sutta vuodessa.

–Kyse on arviosta, mutta siitä ollaan yhtä mieltä, kertoo Suomen riistakeskuksen viestintäpäällikkö Klaus Ekman.

Ekmanin kantaan yhtyvät Suomen Luontoliiton susiryhmän jäsenet Marko Kettunen ja Satu Saarelainen. He kohtasivat Kuopiossa lauantaina susikeskustelun merkeissä.

Miten tällainen salakaatoarvio on saatu?

–Kannan romahtamisesta. Todellisuudessa Suomessa pitäisi olla nyt 700 sutta, sillä metsästyslupia ei ole myönnetty. Tänä vuonnakin kaatoon myönnettiin vain kaksi poikkeuslupaa, sanoo Ekman.

Riista- ja kalatalouden viimeisimmän arvion mukaan susikanta on 120–135 yksilöä.

–Niitä on siis kaikessa hiljaisuudessa pantu maihin melkoinen määrä, muotoilee Ekman.

Kettunen ja Saarelainen tuntevat hyvin Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan susilaumat.

–Pohjois-Karjalassa oli vielä vuonna 2005 noin 90 sutta. Nyt niitä on enää 12–14, sanoo Kettunen.

Viime talvi oli susien jahtaamisessa parivaljakon mukaan ennätyksellinen.

–Koskaan aiemmin ei ole susien perässä metsissä ajettu moottorikelkoilla niin paljon kuin viime lumilla.

Salakaadoista vaietaan joko pelon tai susivihan takia.

Ekmanin tiedossa on, kuinka esimerkiksi Pohjois-Karjalassa on maatalouskoneiden tankkeihin laitettu muurahaishappoa tai talon emännälle on soitettu, että hirvijahdissa voi sattua ikäviä vahingonlaukauksia, kun isäntä on erehtynyt avautumaan salametsästyksestä väärille tahoille.

Saarelaisella on asiasta omakohtaista kokemustakin.

–Ilmoitettiin, että älä sotkeudu metsien miesten puuhiin tai koirat tapetaan tai renkaat puhkotaan.

Erikoista on, että vaikka susien määrä on laskussa, niihin liittyvä pelko on kasvussa.

–Viimeisen neljän vuoden aikana pelko susia kohtaan on kasvanut peräti 15 prosenttia, kertoo Klaus Ekman.

Tämä selvisi Taloustutkimus Oy:n riistakeskukselle tekemässä haastattelututkimuksessa toukokuussa.

Suomalaisista jo 47 prosenttia pelkää sutta. Sutta pelätään enemmän kuin karhua. Naiset pelkäävät miehiä enemmän ja keskimääräistä enemmän pelokkaita on Länsi-Suomessa. Alle 30-vuotiaat pelkäävät sutta vähemmän kuin vanhemmat ikäluokat.

Ekman epäilee, että yhtenä syynä susipelon kasvuun on mediassa tapahtuva vastakkain asettelu ja uhkakuvien luominen.

–Luodaan termejä, kuten pihasusi. Myös sosiaalisessa mediassa keskustelu on kärjistynyttä.

Susisodassa tosiasiat unohtuvat tai niihin ei uskota. Pelko ei asetu, vaikka yli sataan vuoteen susi ei ole hyökännyt Suomessa ihmisen kimppuun. Metsästyskoiria suden suuhun päätyy 20–40 vuosittain, yleensä metsästystilanteessa. Se on noin promille Suomen 300000 metsästyskoirasta.