Nilakan kuntaliitos: "Saman järven rannalla täällä ollaan"

Pielaveden ruokakaupan lipan alla soi Ricky Martin.

Livin’ la Vida Loca.

Sekopäinen elämä on kuitenkin kaukana tästä rauhaisasta yläsavolaisesta kylänraitista.

Vai miksi tätä nyt oikein kutsuisi? Sisäsavolaiseksi?

Jos Nilakan kuntien liitosjuoksu pääsee maaliin asti, kysymys on aiheellinen.

Ylä-Savon seutukuntaan kuuluvat Pielavesi ja Keitele sekä Sisä-Savon paikat Tervo ja Vesanto ovat viittä vaille yhtä.

Kuntaliitoksen yksityiskohtaiset sopimusväännöt alkavat, jos valtuustot ensi viikolla nuijivat varsinaisen liitosneuvotteluaktin käyntiin.

Liitosasia on edennyt varmemmin kuin Speedy Gonzales sen jälkeen kun vision esiaste tuotiin julki vuonna 2012. Soraääniä on kuultu yllättävän vähän.

Sellaista ei tule Sakari Mähösenkään suusta.

– Minun puolesta antaa mennä vaan, pielavetinen Mähönen sanoo.

Vaimo Maija Mähönen on samaa mieltä. On vain hyvä, jos neljä pientä yhdistyy, eikä tarvitse mennä yhteen isomman kaupungin kanssa.

– Yhteistyötä on ollut jo aiemmin Kysterinkin merkeissä. Ei täällä muuten taloudellisesti pärjätä.

Mähöset uskovat, että peruspalvelut pysyvät joka tapauksessa omalla kylällä.

– Liitos ei varmaankaan vaikuta yhtään mihinkään. Syötävä on joka kunnassa, Sakari Mähönen sanoo.

Tuomo Niskasella ei ole yhtä lämpöisiä tunteita. Kunnanvaltuustossa ja hallituksessakin aiemmin istunut Niskanen sanoo, että jottain pittää kuitennii tehä.

– Rahat loppuu ja yhteistyötä tietenkin pitäisi tiivistää. Jos liitos toteutuu, se on vain välimuoto kohti seuraavaa liitosta.

Keiteleen keskustassa on arkiaamuna hiljaista. Ei soi latinopoppi ei. Ei oikeastaan kuulu yhtään mitään.

Mirja Pasanen ja Sirkku Koskinen siinä sentään ottavat seteleitä seinästä. Äiti ja tytär ovat toiveikkaita Nilakka-kuvion suhteen.

– Ei pienet kunnat enää pärjää yksin. Tietysti vähän mietityttää, säilyvätkö palvelut lähellä, Pasanen pohtii.

– Ennemmin Nilakka kuin liittyminen Kuopioon tai Iisalmeen. Tuntuu, että ainakin täällä asiaan suhtaudutaan positiivisesti, Koskinen kertoo.

Naisia on aina vähän harmittanut, että Keitele on ollut se Savonmuan reunapitäjä. Liitoksen myötä se hilautuu mielikuvissa kiinteäksi osaksi Pohjois-Savoa, pois Keski-Suomen kainalosta.

– Sitten mekin voimme olla yhdessä muiden kanssa. Savolaisia kuitenkin ollaan, Koskinen sanoo.

Kylänraittia pitkin karauttaa mies, joka olisi laittanut kunnat yhteen jo 20 vuotta sitten. Teuvo Kouvalainen asuu Pielavedellä mutta käy töissä Keiteleellä.

– Kotipaikka on puoli kilometriä Tervon rajasta, että melkeinhän se on kotikunta sekin. Vesantokin on työn kautta tuttu paikka.

Kouvalaisen mielestä kuntaliitos on elinehto, että kylät pysyvät hengissä. Vaikka uuden kunnan koko olisi liki Kuopion luokkaa, väkimäärä, 11 000, huolettaa.

– Se on jo vähän kiikunkaakun, onko väkeä yhteensäkään tarpeeksi. Epäilyttää, että maksajia ei taho riittää. Muuten ei ole mitään epäilyksiä.

34 kilometriä ja paikkakunnan nimi on Vesanto. Seppo Huuskonen katsoo, kun Heikki Lappi näpyttää pelikonetta.

Vaikka kaverukset seisovat nätisti sulassa sovussa, kuntaliitos jakaa mielipiteet. Huuskonen sanoo kyllä, Lappi epäilee.

– Luulen, että siitä olisi Vesannolle hyötyä, mutta vaikea sanoa mitä. No ainakin se, että parempi uusi Nilakan kunta kuin liittyminen Kuopioon, Huuskonen miettii.

Huuskosen mielikuvan mukaan vesantolaisten myönteisyys liitokseen on kasvanut jatkuvasti. Alussa oli enemmän vastustusta.

Heikki Lappi ei ole kuitenkaan ainakaan vielä liitosmiehiä.

– Minä kyllä luulen, että joitakin palveluita voi siirtyä toisiin pitäjiin. Tämä on pikkupaikka ja suuri osa on eläkeläisiä.

Kun Seppo Huuskonen ja Heikki Lappi tukevat Raha-automaattiyhdistyksen toimintaa ja sitä kautta suomalaisia järjestöjä ja sotaveteraaneja, Arvo Alajoki pienentää tuoretta kesäkumipinoa Tervossa huoltsikan sivupihalla.

Kymmenen vuotta sitten Tervoon muuttanut mies haluaisi, että kunta pysyisi itsenäisenä. Eniten Alajokea arveluttaa tavoite siitä, että kaikki neljä kuntaa olisivat oikeasti tasavertaisia.

– Vaikka se on kaunis ajatus, en usko siihen. Kun asuin Keski-Suomessa ja tehtiin kuntaliitoksia, kyllä siellä huomasi, että pienemmät osapuolet saavat aina kärsiä.

Alajoki sanoo, että joku kuntakeskuksista ottaa joka tapauksessa johtajan roolin.

– Ja Tervo se ei ole, vaikka tervolaiset niin haluaisivatkin.

Pihan toiselta puolella jököttää tilataksi, jonka kuskin penkiltä löytyy täysin päinvastainen mielipide. Jukka Partanen on kuntaliitoksen puolella. Eikä ihme, sillä miehen taksiyrityksen nimi on jo enteilevästi Nilakan taksi.

– Jos laitetaan neljä pientä yhteen, on meillä yhdessä paljon enemmän vaikutusmahdollisuuksia kuin jos kukin liittyisi isompaan kaupunkiin.

Partanen suhtautuu asiaan ilman tunteita. Häntä ei häiritse, vaikka Tervon nimi katoaisi Suomen kuntien joukosta.

– Asiat ovat saaneet perspektiiviä, kun on asunut niin paljon muuallakin. Irlannissakin asuttiin vuosi. Täällä ollaan kuitenkin kaikki saman Nilakan rannalla.

Nilakan oma projekti

Tervon, Vesannon, Keiteleen ja Pielaveden kunnanvaltuustot päättävät maanantaina, aloitetaanko Nilakan kuntien yhdistymissopimuksen laatiminen.

Kunnanhallitukset hyväksyivät asian yksimielisesti.

Mikäli valtuustot hyväksyvät asian, sopimusneuvottelut alkavat huhtikuun aikana. Varsinaiset liitospäätökset valtuustot tekevät elokuussa.

Jos liitospäätös tehdään, uusi Nilakan kunta aloittaa toimintansa vuonna 2017.

Liitoksen taustalla on kuntarakennelaki, joka velvoitti alle 20 000 asukkaan kunnat liitosselvityksiin.

Nilakan järven ympäryskunnat hakivat ja saivat poikkeusluvan yhteiseen liitosselvitykseen, jonka tavoite on yhteisiin virtuaalipalveluihin perustuva kunta, jossa on neljä lähipalvelutaajamaa.

Kunnat tulivat yhteistyösuunnitelmansa kanssa julkisuuteen vuonna 2012. Silloin tehtiin Nilakan kuntien kilpailukykyselvitys.

Henkilökuntaa uudessa kunnassa olisi noin 700.

Asukkaita Nilakan kunnassa olisi 11 300.

Keiteleen kunnan tuloveroprosentti on nyt 19,50. Tervon 19,75. Pielaveden 20,75. Vesannon 21,00.

Kunnanjohtajat lupaavat lähipalveluiden säilyvän