Selvitys: Kun energian omavaraisuus kasvaa, Venäjän kyky vaikuttaa Suomeen laskee

Suomen huoltovarmuus paranee tulevaisuudessa, kun energiaomavaraisuusaste kasvaa. Samalla Venäjän kyky vaikuttaa Suomeen energian kautta laskee, sanotaan valtioneuvoston tänään julkaisemassa raportissa.

Aleksanteri-instituutin ja Pöyryn selvityksen mukaan laajamittainen energiamurros kohti uusiutuvia energiamuotoja vähentää Venäjän hiilivetyresurssien kysyntää. Hankkeessa selvitettiin energiasektorin muutoksien vaikutusta geopolitiikkaan ja huoltovarmuuteen.

Murroksen seurauksena Venäjän energiavienti Suomeen ja EU-maihin tulee hyvin todennäköisesti laskemaan.

Tällä hetkellä yli 70 prosenttia Suomen energian kokonaistuonnista tuodaan Venäjältä. Hallitus pyrkii nostamaan energiaomavaraisuuden yli 55 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä, lisäämään uusiutuvaa energiantuotantoa fossiilisten polttoaineiden kustannuksella ja nostamaan uusiutuvan energian osuutta liikenteessä.

Venäjän näkökulmasta maailmanlaajuinen energiamurros ja EU-markkinoiden kehitys ovat keskeisiä haasteita niin maan talouskehitykselle kuin sen poliittisen järjestelmän vakaudelle.

– Ottamalla huomioon energiasektorin strategisen tärkeyden Venäjälle on realistista olettaa, että erilaisia epäsuoria vaikutuskeinoja voidaan käyttää energiatulojen ja vaikutusvallan turvaamiseksi, raportissa todetaan.

 

"Venäjä voi pyrkiä rajoittamaan kauppakumppanien siirtymistä uusiutuviin energialähteisiin"

 

Raportin mukaan hidastaakseen muutosta Venäjä voisi pyrkiä esimerkiksi rajoittamaan sille tärkeiden kauppakumppanien siirtymistä uusiutuviin tai sellaisiin energianlähteisiin, joita ei ole tuotu Venäjältä. Tämä koskisi todennäköisimmin öljyä ja kaasua, joilla on suurin vaikutus Venäjän vientituloihin.

Venäjä voisi raportin mukaan pyrkiä vaikuttamaan yhteiskunnalliseen keskusteluun ydinvoimasta ja ilmastonmuutoksesta esimerkiksi disinformaatiokampanjoilla.

Muita vaikutuskeinoja voivat olla esimerkiksi yritysten omistusosuuksien hankkiminen ja houkuttelevat polttoainetoimitusten pitkäaikaissopimukset.

– Epäilyjä tämän kaltaisesta toiminnasta on esitetty esimerkiksi Bulgariassa ja Romaniassa, missä amerikkalaisen yrityksen kokeilut aloittaa kaasun tuotanto kaatuivat suuriin mielenosoituksiin, raportissa sanotaan.

– Suomen tuleekin tunnistaa ja varautua epäsuoriin vaikutuskeinoihin.

 

"Varautuminen edellyttää riskien arviointia" myös tapauksessa Nord Stream II

 

Raportissa listataan suosituksia Suomen huoltovarmuuden vahvistamiseksi. Yksi niistä on riskien ennakointi, jossa olennaista on yhteistyö yksityisen sektorin ja yhteiskunnan toimintakyvyn kannalta kriittisestä infrastruktuurista vastaavien viranomaisten välillä.

Energian toimitusvarmuus on tärkeää varmistaa Suomessa jokaisena hetkenä, ja voimalaitosten ja tietoliikennesolmujen pitäisi varautua häiriötilanteisiin.

– Sähköverkkojen suojaukseen tulee kiinnittää huomiota, sillä sähköverkko on haavoittuvampi ulkoisia uhkia kohtaan.

Näitä uhkia ovat tietokonevirukset, joiden avulla sähköverkon toiminta on mahdollista lamauttaa.

Raportissa muistutetaan turvallisuuspoliittisten riskien arvioinnin käsittävän myös pohdintaa esimerkiksi siitä, millaisissa tilanteissa Venäjä voisi käyttää suoria, Suomen energia- tai turvallisuuspolitiikkaan kohdistuvia vaikuttamiskeinoja ja millaisia vaikutuksia mahdollisella Nord Stream II -kaasuputken valmistumisella on Itämeren alueen turvallisuuteen.

– Avoimen, demokraattisen yhteiskunnan yksi perusedellytys on kyky käydä laaja-alaista yhteiskunnallista keskustelua. Tämä edellyttää kansalaisten medialukutaidon ja viranomaisviestinnän kehittämistä sekä muita toimia, joilla voidaan vahvistaa oikea-aikaisen tiedon levittämistä ja vähentää valeuutisten vaikuttavuutta sekä normaalioloissa että kriisiaikana, raportissa muistutetaan.

Riskien ennakointi edellyttää kuitenkin riittäviä resursseja ja työkaluja tiedusteluun ja tiedon analysointiin.

– Esimerkiksi informaatiovaikuttamisen kohdalla jatkuva tilanteen seuranta muodostaa perustan oikea-aikaiselle viranomaistoiminnalle.